- Hyödynnä puheeksi ottamisessa motivoivaa haastattelua auttaen esim. vanhempaa sanoittamaan tilannetta.
- Huolen kuuleminen: eläytyvä kuuntelu, tarkentavat kysymykset
- Tuen tarpeet ja jatkotoimet riippuvat tilanteen vakavuudesta.
- Jatkosuunnitelman tekeminen, yhteistyö huolen ilmaisijan kanssa, kuinka ja keiden kanssa edetään. Huolen puheeksi otto lapsen ja perheen kanssa, jos huoli tulee muulta taholta, kuin vanhemmilta.
- Huolen vakavuudesta riippuen toimitaan heti tai aloitetaan tarvittavan tuen suunnittelu ja tilannetta seurataan sovitusti
- Lapsi voi ohjautua opiskeluhuollon palveluihin oman tai vanhemman yhteydenoton kautta, oppilaitoksen henkilöstön ohjaamana tai muun tahon ohjaamana, kun huoli herää. Opiskeluhuollon työntekijä kartoittaa tilanteen, tekee tarvittaessa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja tekee suunnitelman jatkosta.
- Kts. Ammattilainen huomaa avun tarpeen-dia neuvolatoiminta ja yhdessä-tiimi (sama teksti)
Jos vanhempi tai joku muu lapsen ja perheen läheinen huolestuu perheen tilanteesta, hän voi olla suoraan yhteydessä puhelimitse perheneuvolaan. Perheneuvolasta saa ohjausta ja neuvontaa myös puhelimitse ilman, että asiakkuutta tarvitsee käynnistää. Perheneuvolan työntekijän voi myös kutsua mukaan yhteistyöneuvotteluun asiakkaan asiassa.
Ennen kuin ohjaat asiakasta perheneuvolaan, selvitä ja kartoita perheen kokonaistilanne:
- Selvitä, mitä on jo tehty
- Kartoita, onko muita palveluja käytössä
- Tiedustele, onko muilla tahoilla herännyt huolta
- Selvitä, miten lapsen kehitys on edennyt, mitä tapahtumia perheessä on ollut (esim. menetykset)
- Kartoita, mitkä ovat perheen voimavarat
- Tee perheen lähiverkoston kartoitus
Perheneuvolassa perehdytään perheen tilanteeseen kokonaisvaltaisesti, arvioidaan palvelun tarve ja tehdään suunnitelma; miten perhettä tuetaan vanhemmuudessa, perheenjäsenten välisissä suhteissa, parisuhteessa, lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä huolissa sekä perheen kriisitilanteissa (erot, sairastuminen ym.)
Lasten kehityksellisten palveluiden vastaanotolla selvitellään/ tutkitaan, tarvittaessa diagnosoidaan ja hoidetaan alle 13-vuotiaan lapsen psykososiaaliseen terveyteen liittyviä ongelmia.
Huoli voi liittyä lapsen mieliala-, pelko- ja ahdistusoireisiin, uhmakkuus- ja käytösoireisiin, neuropsykiatrisiin oireisiin ja valikoivaan puhumattomuuteen.
Palveluihin ohjaudutaan neuvolan, kouluterveydenhoitajan tai lääkärin kautta. Myös työntekijä lasten kuntoutuksesta, terveys- keskuksesta, perheneuvolasta tai erikoissairaanhoidosta voi ohjata kehityksellisten palveluiden vastaanotolle.
Asiakas, läheinen tai muu taho (esim. naapuri) voi olla suoraan yhteydessä alkutiimiin, jos lapsen tilanne huolestuttaa.
Alkutiimistä saa neuvoa ja ohjausta myös anonyymisti. Yksityishenkilö voi tehdä lastensuojeluilmoituksen myös nimettömästi.
Jos lapsella on käynnissä palvelutarpeen arviointi tai hän on perheiden sosiaalityön asiakkaana niin yhteys lapsen omaan työntekijään. Vaikka lapsi olisi palvelujen piirissä niin huoli on tärkeä tuoda työntekijöiden tietoon.
Lastenpsykiatrialle ohjaudutaan lääkärin lähetteellä.
Vanhempi, läheinen tai muu taho voi olla yhteydessä perustason palveluihin (neuvola, koulun opiskeluhuolto, perheneuvola) hoidon tarpeen arvioimiseksi.
Lisätietoja:
Asiakas, läheinen tai muu taho (esim. naapuri) voi olla suoraan yhteydessä alkutiimiin, jos lapsen tilanne huolestuttaa.
- Alkutiimistä saa neuvoa ja ohjausta myös anonyymisti.
- Yksityinen henkilö voi tehdä nimettömän ilmoituksen.
- Tällöin tulee olla tarkka ilmoituksen sisällöstä, jotta ilmoituksesta ei käy selville kuka ilmoituksen on tehnyt.
- Alkutiimin yhteystiedot ja tarkemmat ohjeet Lapsen ja perheen tilanteen arviointi - Kymenhva
Ohjaus- ja neuvontapuhelimessa annetaan matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa sekä palveluohjausta sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista sekä lastensuojeluasioista
Lisätietoja:
