Neuvolassa sekä opiskeluhuollon palveluissa vahvistetaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ja tunnistetaan riskitekijöitä sekä pyritään minimoimaan niiden vaikutuksia.
Vanhemmaksi kasvamista ja lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta tuetaan jokaisella neuvolakäynnillä (Lastenneuvolan terveystarkastusten toimintaohje Kymsote 2020)
Kiintymyssuhdetta tuetaan antamalla vanhemmille myönteistä palautetta ja vahvistetaan näin vanhempien kokemusta omasta kyvykkyydestään.
Havainnoidaan, arvioidaan ja mallinnetaan varhaista vuorovaikutusta
Perheen voimavaroja kartoitetaan ja tuetaan perheen kanssa keskustellen. Keskustelussa hyödynnetään Arjen voimavarat- lomakkeita (THL). Voimavaralähtöinen keskustelu auttaa tunnistamaan ja ottamaan puheeksi raskauteen, synnytykseen ja vauvaan liittyviä mielikuvia, huolia ja mahdollisia vaikeuksia sekä kartoittaa tuen tarvetta.
Voimavaralähtöisessä keskustelussa tuetaan mielenterveyttä. Perheiden kanssa käytävien keskusteluiden avulla voidaan vahvistaa arjessa tarvittavia taitoja sekä pärjäämisen tunnetta. Läsnä oleva kuuntelu on merkityksellistä
Määräaikaisissa terveystarkastuksissa ja muissa tapaamisissa terveydenhoitaja tai lääkäri tekevät arvion lapsen psyykkisestä ja psykososiaalisesta
hyvinvoinnista sekä niiden edistämisestä. Jokaisen käynnin yhteydessä lapsen sekä (perheen) tilannetta ja hyvinvointia havainnoidaan kokonaisvaltaisesti.
Keskustele, havainnoi, ja arvioi (kuulumiset, vointi, arjen sujuminen sekä terveystottumukset)
Huolen herätessä tarkenna tilannetta käyttäen sovittuja seulontamenetelmiä.
Huoli voi herätä myös muilla lapsen elämässä mukana olevilla ammattilaisilla esim. varhaiskasvatus, koulu, muut palvelut. Huolen perheen kanssa ottaa
puheeksi se taho, joka asian havaitsee. Tarvittaessa kootaan moniammatillinen tiimi lapsen ja perheen tueksi.
Kun oppilaitoksen työntekijällä herää opiskeluhuollollinen huoli esiopetusikäisestä tai kouluikäisestä, ohjataan hänet opiskeluhuoltopalveluihin ja
tarvittaessa kootaan monialainen asiantuntijaryhmä. Mikäli opiskeluhuollon työntekijä arvioi, ettei opiskeluhuollollinen tuki ole riittävää tai tarkoituksen-
mukaista, ohjataan lapsi muihin palveluihin.
Terveysportti.fi: Äitiys- ja lastenneuvola - Psyykkisen terveyden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin arviointi
Terveysportti.fi: Koulu ja opiskeluterveys - Psyykkisen terveyden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin arvioi
Neuvolapalveluissa tuetaan perheiden hyvinvointia ja terveyttä yhteistyössä muiden palveluiden kanssa.
Kaikissa neuvoloissa toimii Yhdessä-tiimi. Yhdessä-tiimiin osallistuvat perhe, perheen oma terveydenhoitaja, varhaiskasvatuksen työntekijä, perheneuvola ja varhaisen tuen perhetyö. Palvelu on tarkoitettu alle kouluikäisille ja heidän perheilleen. Tiimissä käsitellään perheen tai ammattilaisten esiin tuomia huolia tai haasteita matalalla kynnyksellä ennen kuin on tarvetta ohjata perhe muihin palveluihin. Haasteita voi olla perheen arkirytmissä tai vuorovaikutuksessa, keinottomuutta lapsen kanssa toimimisessa, haasteita uuden elämäntilanteen rytmin löytymisessä, vanhempien välisessä roolituksessa tai vanhempien omassa jaksamisessa. Tavoite on estää perhetilanteen kriisiytyminen perheen voimavaroja vahvistaen ja konkreettisia toimenpiteitä miettien.
Jos ammattilainen arvioi, että asiakas hyötyy perheneuvolan palvelusta, hän voi ohjata asiakkaan ottamaan yhteyttä itse perheneuvolaan tai olla asiakkaan luvalla yhteydessä perheneuvolaan asiakkuuden käynnistämiseksi. Yhteyttä voi ottaa puhelimitse tai ohjauslomakkeella. Ammattilainen voi myös konsultoida perheneuvolaa tarvittaessa. Perheneuvolan työntekijän voi myös kutsua mukaan yhteistyöneuvotteluun asiakkaan asiassa.
Ennen kuin ohjaat asiakasta perheneuvolaan, selvitä ja kartoita perheen kokonaistilanne:
- Selvitä, mitä on jo tehty
- Kartoita, onko muita palveluja käytössä
- Tiedustele, onko muilla tahoilla herännyt huolta
- Selvitä, miten lapsen kehitys on edennyt, mitä tapahtumia perheessä on ollut (esim. menetykset)
- Kartoita, mitkä ovat perheen voimavarat
- Tee perheen lähiverkoston kartoitus
Perheneuvolassa perehdytään perheen tilanteeseen kokonaisvaltaisesti, arvioidaan palvelun tarve ja tehdään suunnitelma; miten perhettä tuetaan vanhemmuudessa, perheenjäsenten välisissä suhteissa, parisuhteessa, lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä huolissa sekä perheen kriisitilanteissa (erot, sairastuminen ym.)
Lisätietoja: Kymsote.fi: perheneuvola
Kehityksellisten palveluiden vastaanotolla selvitellään/tutkitaan sekä hoidetaan alle 13-vuotiaiden lasten lieviä ja keskivaikeita mielenterveyden ongelmia.
Huoli voi liittyä lapsen/nuoren mieliala-, pelko- tai ahdistusoireisiin, uhmakkuus- ja käytösoireisiin, neuropsykiatrisiin oireisiin tai valikoivaan puhumattomuuteen.
Huolen herätessä lapsen/nuoren mielialasta palveluihin ohjaudutaan perustasolla terveydenhuollon ammattilaisen konsultaatiopyynnöllä neuvolasta, kouluterveydenhuollosta, terveyskeskuksesta tai lasten kuntoutuksen palveluista. Palveluihin voi ohjautua myös perheneuvolasta yhteisen asiakastiimin kautta. Erikoissairaanhoidosta voidaan ohjata jatkohoitoon kehityksellisten palveluiden vastaanotolle.
Ohjaamistarpeen arvioimiseksi tulee täyttää vanhempien kanssa LAPS- tai pikkuLAPS-lomake.
- Lomakkeen kokonaispistemäärä 8-15 (lievät ja keskivaikeat mielenterveyden häiriöt) hoidetaan kehityksellisten palveluiden vastaanotolla.
- Lastenpsykiatrista erikoisairaanhoidon konsultaatiota tai lapsen lähettämistä erikoissairaanhoidon
lastenpsykiatriseen arvioon tarvitaan usein kun pistemäärä ylittää 15. - Mikäli kokonaispistemäärä kertyy pääosin perheen toimintakykyä ja kuormitustekijöitä kuvaavista
kysymyksistä (kysymykset 9-12), on ensisijaisesti harkittava perheen ohjaamista muiden erityispalveluiden piiriin
(aikuisten mielenterveys- tai päihdepalvelut, lastensuojelu tai muu sosiaalitoimi).
- Perheiden sosiaalityön asiakkaaksi ohjaudutaan lapsen palvelutarpeen arvioinnin kautta.
- Perheiden sosiaalityö vastaa palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä ja varhaisen vaiheen perheiden sosiaalityöstä. Lapsen palvelutarpeen arviointi ja tuki on tarkoitettu lapsille ja perheille, joilla on vaikeasti kuormittava elämäntilanne ja tuen tarve. Palvelujen tarvetta arvioidaan, jotta lapsi tai perhe saisi sopivan avun. Tuen ja palveluiden tarvetta arvioidaan kokonaisvaltaisesti yhdessä perheen kanssa. Työskentelyyn otetaan mukaan lapsella jo olevat palvelut.
- Kun ammattilaisella herää huoli perheiden sosiaalityön asiakkaana olevasta lapsesta niin hän ottaa huolen puheeksi perheen kanssa ja on yhteydessä perheiden sosiaalityöhön, jossa lapsella on oma työntekijä.
- Ohjaus varhaisiin palveluihin tarvittaessa
- Perheiden sosiaalityön perhetyö
Lastenpsykiatrian ohjautuminen
Lastenpsykiatristen oireiden selvittely ja hoito käynnistetään aina perustasolla hyödyntäen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opiskeluhuollon moniammatillisten tiimien osaamista (varhaiskasvatus, neuvola, koulu, perhepalvelut, perheneuvola, kehitykselliset palvelut).
Lisätuen tarpeen arvion tueksi tulee täyttää vanhempien kanssa LAPS- tai pikkuLAPS-lomake.
- Lomakkeen kokonaispistemäärä 8-15 (lievät ja keskivaikeat mielenterveyden häiriöt) hoidetaan kehityksellisissä palveluissa perustason tuen kautta.
- Lastenpsykiatrista erikoisairaanhoidon konsultaatiota tai lapsen lähettämistä erikoissairaanhoidon
lastenpsykiatriseen arvioon tarvitaan usein kun pistemäärä ylittää 15. - Mikäli kokonaispistemäärä kertyy pääosin perheen toimintakykyä ja kuormitustekijöitä kuvaavista kysymyksistä (kysymykset 9-12), on ensisijaisesti harkittava perheen ohjaamista muiden erityispalveluiden piiriin (aikuisten mielenterveys- tai päihdepalvelut, lastensuojelu tai muu sosiaalitoimi).
Lastenpsykiatrian palveluihin tarvitaan lääkärin lähete.
Lastenpsykiatrian palvelut voivat olla tarpeen tilanteissa, joissa
- lapsella esiintyy vaikeita psyykkisiä oireita
- lapsen ja vanhemman vuorovaikutus on hankaloitunut merkittävästi ja tarvitaan tarkempaa selvittelyä
- aiemmat kuntoutus- ja hoitotoimet ovat osoittautuneet riittämättömäksi.
- Lääkehoidon tarpeen arvio. ADHD-lääkitys voidaan aloittaa perustasolla yli 6-vuotialla.
- Kokonaistilanteen ongelmallisuuden vuoksi tarvitaan usean erikoisalan yhteistyötä
Ammattilaiset voivat tarvittaessa konsultoida lastenpsykiatrian työntekijöitä soittamalla konsultaatiopuhelimeen.
Lastensuojelun virka-aikainen päivystys eli alkutiimi toimii etelässä Haminan ja pohjoisessa Kouvolan toimipisteessä. Kymenlaakson hyvinvointialueella alkutiimin tehtävänä ovat lastensuojeluilmoitusten sekä sosiaalihuoltolain mukaisten yhteydenottojen vastaanottaminen, yhteistyökumppaneille annettava konsultaatio sekä lastensuojelun virka-aikainen päivystys.
- Lastensuojeluilmoitus otetaan vastaan ensisijaisesti kirjallisesti; sähköisen linkin kautta (vaatii lapsen henkilötunnuksen) tai lomakkeella joko postitse tai salatulla sähköpostilla, mutta tarpeen vaatiessa myös puhelimitse.
- Yhteydenotto lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi tehdään yhdessä perheen kanssa tilanteissa, joissa perhe on halukas ottamaan apua ja tukea vastaan.
- Yhteydenoton voi tehdä myös asiakas tai perheenjäsen.
Tee lastensuojeluilmoitus tilanteessa, jossa epäilet lapsen tilanteen vaativan lastensuojelutarpeen selvittämistä.
- Ilmoitusvelvolliset henkilöt ovat velvollisia ottamaan yhteyttä viipymättä sosiaalihuollon virnaomaiseen salassapitosäännösten estämättä, jos heillä on huoli lapsen tilanteesta
- Jokainen lapsen tilanteesta huolestunut aikuinen tai lapsi voi tehdä lastensuojeluilmoituksen
- Yksityiselle henkilölle myös nimettömän ilmoituksen teko on mahdollista
Lisätietoja: Lapsen ja perheen tilanteen arviointi - Kymenhva
Varhaiskasvatus on mukana suurimman osan lapsiperheiden arjessa.
Jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta.
Kun huoli on herännyt ja avuntarve tunnistettu, varhaiskasvatuksessa tuetaan lasta yksilöllisesti ja tilannekohtaisesti arvioiduin ja suunnitelluin tuen muodoin.
Mikäli avuntarve edellyttää muiden toimijoiden tuen tarpeen arvioimista tai tilanteen kartoitusta, otetaan yhteyttä perheen kanssa yhteistyössä tarvittaviin tahoihin. Huomioiden lakisääteiset ilmoitusvelvollisuudet.
Varhaiskasvatuksella on mahdollisuus niin ennaltaehkäisevään työhön kuin pitkäkestoiseenkin lapsen tukemiseen.
Avoin varhaiskasvatus?
Lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusta suositellaan tueksi turvaamaan lapsen suotuisaa kasvua ja kehitystä sekä tukemaan vanhempien voimavaroja erityisesti silloin, kun perheessä on tuen tarpeitaVarhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus saada hänen yksilöllisen kehityksensä, oppimisensa ja hyvinvointinsa edellyttämää tukea. Tuki voi olla yleistä, tehostettua tai erityistä. (Varhaiskasvatuslaki 15 a §).
Esikouluikäisillä on oikeus opiskeluhuollon tukeen.
Lapsen tuen tarvetta arvioidaan monialaisesti yhdessä vanhempien ja lasten kanssa. Tuen muodot kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja niitä toteutetaan arjessa tarpeen vaatimalla tavalla.
Varhaiskasvatuksen tuki voi olla muun muassa tavanomaista vahvempaa tukea tunnetaitojen harjoitteluun, tunnetilojen säätelyyn, toiminnan tavoitteiden sopeuttamista, tehtävien eriyttämistä kehitystasoa vastaavaksi, aikuisen läsnäoloa ja tukea
Keskeiset työmenetelmät
Menetelminä käytetään muun muassa tunnemittareita, kuvatukea, kirjallisuutta, rauhoittumisen menetelmiä, hengitysharjoituksia ja nepsy -valmennusta. Työotteena on käytössä muun muassa ratkaisukeskeinen ja positiivinen pedagogiikka. Lapset huomioidaan ja kohdataan yksilöllisesti.
Yhteystiedot
Varhaiskasvatusten yhteystiedot löytyvät kuntien verkkosivuilta
Yhteistyö
Kun avuntarve on tunnistettu tai sitä epäillään, yhteistyötä tehdään tarvittavien tahojen kanssa kuten esimerkiksi vanhempien, terapeuttien, nepsy -valmentajien, neuvolan, perheneuvolan, kehityksellisten palveluiden, alkutiimin, perheiden sosiaalityön, lastensuojelun ja lastenpsykiatrian kanssa. Yhteistyö yksilölliset tarpeet huomioiden tarvittavien tahojen kesken mahdollistaa lapsen yksilöllisen ja riittävän tuen.
