Ennaltaehkäisevä toiminta
Varhaiskasvatus ja perusopetus
Ennaltaehkäisevä tuki varhaiskasvatuksessa
- Varhaiskasvatus on tavoitteellista ja suunnitelmallista lapsen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen muodostama kokonaisuus.
- Varhaiskasvatuksessa painottuu pedagogiikka.
- Varhaiskasvatusta voidaan järjestää päiväkodissa, avoimena varhaiskasvatustoimintana tai perhepäivähoidossa.
- Varhaiskasvatus on mukana suurimman osan lapsiperheiden arjessa.
- Varhaiskasvatus tukee lapsen mielen hyvinvointia tarjoamalla hänelle hoivaa, turvallisuuden tunnetta, läheisyyttä ja kokemuksen siitä, että on rakastettu ja hyväksytty.
- Lasten mielenterveyttä vahvistetaan olemalla läsnä ja tarjoamalla tukea kaveri- ja tunnetaitojen harjoitteluun.
- Varhaiskasvatus edistää lapsen osallisuuden kokemuksia, jolloin lapselle tulee kokemus siitä, että hän voi vaikuttaa omaa elämäänsä koskettaviin asioihin ja päätöksiin.
- Erilaisilla valmiuksilla olevat lapset tulevat nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi.
- Tuen tarpeen tunnistaminen oppimisen, puheen ja motorisen osilta tärkeitä.
- Varhaiskasvatuksessa toteutettava yleinen tuki on tarkoitettu kaikille varhaiskasvatukseen osallistuville lapsille.
- Jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta. Huoltajat päättävät lapsensa osallistumisesta varhaiskasvatukseen.
- Varhaiskasvatuksessa tuetaan taitoa tunnistaa, nimetä ja säädellä tunteita, keinoja rauhoittua sekä kykyä tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kertoa huolista. Yhdessä jaetut ilon hetket myös tukevat lapsen mielen hyvinvointia. Varhaiskasvatuksessa luodaan moninaisuutta kunnioittava ilmapiiri. Väkivaltaa, rasismia ja kiusaamista ei hyväksytä. Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia kehittää tunnetaitojaan ja heillä on oikeus käsitellä ristiriitoja ja tunteitaan.
Keskeiset työmenetelmät
- Ennaltaehkäisevässä työssä käytössä olevia menetelmiä ovat muun muassa tunne- ja kaveritaitojen tukemiseen Fun Friends, Huomaa hyvä, Tunnemuksu ja Mututoukka -ohjelmat sekä Mini Verso, joka on lähinnä esikouluikäisten kanssa käytössä.
Yhteystiedot
- Varhaiskasvatusten yhteystiedot löytyvät kuntien verkkosivuilta
Yhteistyö
- Ennalta ehkäisevässä vaiheessa yhteistyötä tehdään muun muassa vanhempien, neuvolan, koulujen, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Yhteistyö vanhempien kanssa mahdollistaa kasvatuskumppanuuden, joka mahdollistaa yhteistä pohdintaa, arjen suunnittelua ja vanhemmille tarjotun tuen. Varhaiskasvatus toteuttaa ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä koko perhe huomioiden.
Yhteisöllinen opiskeluhuolto
Ennaltaehkäisevä tuki esiopetuksessa ja koulussa
Esiopetuksessa ja koulussa tuetaan lasten hyvinvointia ennaltaehkäisevällä yhteisöllisellä opiskeluhuoltotyöllä, jolla pyritään vaikuttamaan laajasti koko oppilaitosyhteisön hyvinvointiin. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteutetaan suunnitelmallisesti oppilaiden ja opiskelijoiden, huoltajien ja koko oppilaitosyhteisön kanssa.
Yhteisöllisellä työllä pyritään muun muassa:
- edistämään vuorovaikutustaitoja ja mielen hyvinvointia
- ehkäisemään kiusaamista ja väkivaltaa
- tukemaan koulunkäyntiä ja oppimista
- parantamaan oppimisympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta
- vahvistamaan opiskelijoiden ja huoltajien osallisuutta.
Yhteisöllinen työ oppilaitoksessa voi olla esimerkiksi hyvinvointia tukevien ryhmien, teemapäivien tai –viikkojen järjestämistä ja niissä mukana olemista sekä työskentelyä luokissa.
- Yhteisöllinen opiskeluhuolto kuuluu kaikille esiopetusikäisille ja kouluikäisille.
- Yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä voidaan järjestää ennaltaehkäiseviä mielenterveyttä tukevaa toimintaa.
- Kouluterveydenhoitajaan voi olla yhteydessä eri palvelukanavia käyttäen. Avovastaanotoilla ilman ajanvarausta, puhelimitse, sähköpostitse, tai sovitulle vastaanottoajalle saapumalla. Koululääkärin vastaanottoajat antaa kouluterveydenhoitaja.
Keskeiset työmenetelmät
- Yhteisöllisen työn suunnittelu ja koordinointi tapahtuu yhteisöllisissä opiskeluhuoltoryhmissä. Työmuotoja ovat esimerkiksi oppitunnit, ryhmämuotoinen toiminta, teemapäivät, opettajien tukeminen kasvatustyössä, koulutukset, tiedon jakaminen huoltajailloissa
- Kouluterveydenhuolto tarkastaa kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin monialaisessa yhteistyössä joka kolmas vuosi
- Tuen tarpeen tunnistaminen oppimisen, puheen ja motorisen osilta tärkeitä.
Yhteystiedot
- Opiskeluhuollon työntekijöiden yhteystiedot löytyvät Kymenlaakson hyvinvointialueen verkkosivuilta
- Kouluterveydenhuollon yhteystiedot löytyvät lisäksi Suomi.fi-Palvelutietovarannosta
Yhteistyö
- Yhteisöllistä työtä toteutetaan yhdessä oppilaitoksen henkilöstön kanssa. Oppilaat, huoltajat ja yhteistyökumppanit ovat mukana toteuttamassa yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä.
- Kouluterveydenhuollossa tehdään yhteistyössä muiden opiskeluhuollon toimijoiden, opetushenkilöstön, kolmannen sektorin kanssa
Yksilökohtainen opiskeluhuolto
Ennaltaehkäisy yhteisöllisessä opiskeluhuollossa
- Opiskeluhuollon psykologit, kuraattorit ja terveydenhoitajat ja lääkärit toimivat oppilaitoksissa ja tuottavat palvelua lähipalveluna lapsen luonnollisessa ympäristössä. Oppilaat ja huoltajat saavat neuvontaa ja ohjausta matalalla kynnyksellä opiskeluhuollon palveluilta.
- Kouluterveydenhuollossa huomioidaan jokaisessa tapaamisessa lapsen ja perheen mielenterveys. Hyvinvointia tuetaan terveellisiä elintapoja vahvistaen mm. uni, liikunta ravitsemus, päihdeasioissa.
- Yhteisöllisen opiskeluhuollon kautta tapahtuva hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu ja kohdistuu kaikkiin esiopetusikäisiin ja kouluikäisiin.
- Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö kuuluu kaikille esiopetusikäisille ja kouluikäisille.
Keskeiset työmenetelmät
- Yhteisöllisen työn suunnittelu ja koordinointi tapahtuu yhteisöllisissä opiskeluhuoltoryhmissä. Työmuotoja ovat esimerkiksi oppitunnit, ryhmämuotoinen toiminta, teemapäivät, opettajien tukeminen kasvatustyössä, koulutukset, tiedon jakaminen huoltajailloissa
Yhteystiedot
- Opiskeluhuollon työntekijöiden yhteystiedot löytyvät Kymenlaakson hyvinvointialueen verkkosivuilta
Yhteistyö
- Yhteisöllistä työtä toteutetaan yhdessä oppilaitoksen henkilöstön kanssa. Oppilaat, huoltajat ja yhteistyökumppanit ovat mukana toteuttamassa yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä.
- Kouluterveydenhuollon osalta kts. Ennaltaehkäisevä tuki koulussa-diat
Varhaiskasvatus ja perusopetus
Nuorisotyö
- Nuorisopalvelut edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja lisää elämän merkityksellisyyden kokemuksia. Nuorisotyö kuuluu kaikille alle 29-vuotiaille.
- Nuorisopalveluiden toimintoihin pääsee mukaan tulemalla avoimiin toimintoihin aukioloaikoina tai ottamalla yhteyttä nuorisopalveluiden työntekijöihin.
- Tavoitteena on lasten ja nuorten osallisuuden ja kuuluvuuden tunteen lisääminen, mielekkään tekemisen tarjoaminen, itsetunnon vahvistaminen ja terveellisten elämäntapojen edistäminen.
- Nuorisopalvelut tekee yhteistyötä Kymenlaakson hyvinvointialueen ja LAPE-työn kanssa, seurakunnan kanssa sekä muiden yhteistyötahojen kanssa.
- Yhteistyö tapahtuu suunnittelemalla yhteisiä toimintoja, toimintatapoja- ja malleja, jakamalla käytäntöjä keskenään sekä tuntemalla toistemme palvelut.
Yhteystiedot
Haminan nuorisopalvelut tavoittaa Haminan kaupungin nettisivuilta (www.hamina.fi), sähköpostilla (nuorisopalvelut@hamina.fi), puhelimitse ja sosiaalisen median kanavista (instagram haminannupa, tiktok haminannupa, facebook Haminan nuorisopalvelut).
Nuorisotyö
Kolmannen sektorin toiminta
Seurakuntien tuki ja palvelut lapsille ja perheille
Seurakunta tarjoaa kaikille avointa, maksutonta ja matalan kynnyksen vertaistuki toimintaa kerhojen muodossa alle kouluikäisille lapsille (päiväkerhot 2-5 -vuotiaille) ja heidän perheilleen (vauvakerhot alle 1v oman aikuisen kanssa, perhekerhot alle kouluikäiset lapset oman aikuisen kanssa).
Seurakunta tarjoaa lastenhoitoapua Pikkuhelppi (yksilöllisti perheelle kohdistettua apu) ja lapsiparkki (ryhmä seurakunnan tiloissa kiinteään aikaan) toiminnan kautta.
Palvelut on takoitettu kaikille lapsille ja perheille, ovat maksuttomia.
Vauvakerhot ja perhekerhot on avoimia ilman ilmoittautumista. Päiväkerhoihin, lapsiparkkiin ja Pikkuhelppiin ilmoittautuminen/yhteydenotto seurakuntaan.
Kirkon perheneuvonta
Kirkon perheneuvonta tarjoaa ammatillista keskusteluapua parisuhteen ja perheen kysymyksissä sekä elämän kriisitilanteissa. Etelä-Kymenlaakson perheasiain neuvottelukeskus palvelee Kotkan, Haminan, Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän asukkaita.
Tavallisimpia syitä ottaa yhteyttä ovat vuorovaikutusongelmat, erokysymykset, oma tai puolison uskottomuus ja muut erilaiset kriisit. Asiakkaaksi voi tulla yhdessä kumppanin kanssa tai yksin. Kohtaamme asiakkaat perheiden ja parisuhteiden moninaisuutta kunnioittaen. Työntekijöitämme sitoo vaitiolovelvollisuus.
Perheneuvonta on asiakkaalle maksutonta.
Perheasiain neuvottelukeskus toimii Kotkassa osoitteessa Kaivokatu 17 A, 3. kerros
Ajanvaraus tiistai–torstai kello 9-12, puh. 040 196 7509.
Mannerheimin lastensuojeluliiton MLL:n Kaakkois-Suomen piiri
MLL:n toiminta on suunnattu lapsille ja vanhemmille. Lapsi saa tukea tunteiden tunnistamiseen ja niistä puhumiseen sekä vertaistukea. Vanhemmat saavat tukea vanhemmuuteen, vertaistukea, keskusteluseuraa ja konkreettisia vinkkejä arkeen.
Palveluun pääsee ottamalla yhteyttä MLL:n Kaakkois-Suomen piirin työntekijöihin.
Vertaisryhmätoiminta lapsille
- 5–12-vuotiaille eroperheiden lapsille suunnattu vertaisryhmä auttaa lasta käsittelemään vanhempien eroon liittyviä tunteita ja muutoksia sekä tunnistamaan ja ymmärtämään omia tunteitaan.
Yksilöllinen tuki lapsille
- 6–17-vuotiaille lapsille yksinäisyyttä ehkäisevä kaveritoiminta, joka vahvistaa lapsen vuorovaikutustaitoja ja itsetuntoa. Lapsi saa aikuisen kaverin, jonka kanssa pääsee tekemään mieleisiä asioita ja juttelemaan lapselle tärkeistä asioista. Heppakaveritoiminnassa mukana on myös hevonen, mikä vahvistaa mielen hyvinvointia.
- 7–12-vuotiaille lapsille koulumotivaatiota ylläpitävä läksykummitoiminta. Lapsi saa henkilökohtaista tukea koulunkäyntiin sekä luotettavan aikuisen juttuseuraa läksykummin avulla.
Vertaisryhmätoiminta vanhemmille: Vertaisryhmät vahvistavat vanhemmuutta sekä lapsen ja vanhemman välistä suhdetta.
Yksilöllinen tuki vanhemmille: Tukihenkilötoiminta (perhekummitoiminta ja ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta) vahvistaa vanhemmuutta, ehkäisee yksinäisyyttä ja antaa tukea vanhemmuudesta keskustelemiseen.
Keskeiset työmenetelmät
- vertaisryhmät, keskustelut, henkilökohtainen tuki
Yhteystiedot
Kakspy ry, perhe- ja läheistyö
Tukea heille, joiden lähipiirissä on mielenterveyden tai päihteidenkäytön haasteita. Tarjoamme oireilevan läheisille tietoa, tukea ja virkistystä. Läheinen voi olla lapsi, vanhempi, sisarus, isovanhempi tai muu perheen tilanteesta huolestunut, vaikkapa ystävä.
Kakspy perhe- ja läheistyö on tarkoitettu heille, joilla on huoli läheisen mielenterveydestä tai päihteiden käytöstä. Vanhemmalla voi olla huoli lapsesta tai lapsella vanhemmasta, muusta perheenjäsenestä tai ystävästä
Kakspyn perhe- ja läheistyö on luottamuksellista, avointa ja maksutonta kaikille. Mukaan pääsee ottamalla yhteyttä perhe- ja läheistyöntekijään.
Työmuotojamme ovat
Yksilö- tai perhetapaamiset sosiaali- tai terveysalan ammattilaisen, kokemusasiantuntijan tai vertaisohjaajan kanssa. Tapaamiset painottuvat yhteisen ymmärryksen rakentamiseen perheen selviytymiskeinoista ja voimavaroista.
Suljetut ja avoimet vertaistukiryhmät tunnistettuihin tarpeisiin. Säännöllisesti pyöriviä ryhmiä mm. suljetut vertaisryhmät psyykkisesti oireilevien lasten tai nuorten vanhemmille, Voikukkia-ryhmät sijoitettujen lasten vanhemmille, vain vähän väsyneet pienten lasten vanhemmille, äitien voimavararyhmä ja haasteena koulupoissaolot-ryhmä ahdistuneiden nuorten vanhemmille ja avoimet ryhmät mielenterveysläheisille ja huumeita käyttävien läheisille. Lisäksi avoimia virkistys ja hyvinvointiryhmiä.
Keskeiset työmenetelmät
Toipumisorientaatio, psykoedukatiivinen työskentely, dialoginen perhetyö, palaset-malli
Yhteystiedot
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys tukee haavoittavassa elämäntilanteessa olevia lapsia ja perheitä. Yhdistyksen toimintamuodoissa lasten mielenterveyttä tuetaan vanhemmuutta vahvistamalla ja / tai suoraan lasten kanssa työskentelemällä. Keskeinen tavoite on turvallisen arjen vahvistuminen. Vanhemmuustyöskentelyssä painottuu vanhemman ja lapsen välisen suhteen ja vuorovaikutuksen vahvistaminen sekä ymmärryksen lisääminen lapsen tilanteesta. Yhdistyksen toiminta kattaa palveluita ennaltaehkäisevästä erityistason palveluihin. Erityinen asiantuntijuus vaativaan vauva-, väkivalta-, ero- ja vanhemmuustyöhön liittyvissä asioissa.
Palvelut
Chatistä saa apua moneen elämäntilanteeseen: väkivaltaan, lapsiperheen erotilanteessa, vauvan unipulmiin ja muihin vauvaperheen haasteisiin tai, kun päihteet aiheuttavat huolta.
Valtakunnallinen verkkoauttaminen
Lasten vertaisryhmät Tenavatupa ja Yökylä: erityisen tuen tarpeessa oleville perheille, joissa on leikki-alakouluikäisiä lapsia. Toiminnan avulla vahvistetaan lasten hyvinvointia ja tuetaan vanhempien jaksamista arjessa.
Isä-lapsikerho: tarjoaa 1-5v. lapsille ja isille mukavaa yhdessä tekemistä. Tavoitteena vahvistaa isän ja lapsen suhdetta ja tarjota vertaistukea.
Vapaaehtoisdoulatoiminta: erityisen tuen tarpeessa oleville odottaville perheille. Tavoitteena vähentää odotusaikaan liittyvää stressiä ja lisätä turvallisuudentunnetta synnytykseen valmistautuessa ja tarvittaessa synnytyksen aikana. https://ensijaturvakotienliitto.fi/kymenlaaksonensijaturvakoti/nain-me-autamme/odotus-ja-vauva-aika/#doulatoiminta
Baby blues -toiminnan tarkoituksena on tukea odottavien ja vauvaperheiden vanhempien jaksamista ja masennuksesta toipumista sekä vauvan uni-valverytmin löytymistä.
Pysäkki auttaa perhe- ja lähisuhdeväkivallan tekijöitä, kokijoita ja altistuneita aikuisia, nuoria ja lapsia.
Väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkki
Ero lapsiperheessä työ tarjoaa ammatillista tukea eropohdintaan, yhteistyövanhemmuuden kysymyksiin ja erokriisiin.
Pidä kiinni -avopalveluyksikkö Nupun asiakkaaksi on tervetullut Kymenlaaksossa asuva vauvaa odottava perhe tai vauvaperhe, jolla on päihdeongelma.
Pidä kiinni – avopalveluyksikkö Nuppu
Etsivän ja matalan kynnyksen työn kohderyhmänä ovat raskaana olevat, vauva- ja pikkulapsiperheet, joilla on riski altistua päihteistä aiheutuville haitoille. Lisäksi tavoitteena on jakaa tietoa ja ohjausta matalalla kynnyksellä päihteiden käytön vaikutuksista raskausaikana, perheissä ja vanhemmuudessa sekä niihin liittyvistä palveluista.
Etsivän ja matalan kynnyksen työ
Päiväryhmä Untuvaan on tervetullut vauvaa odottava tai alle 2 -vuotiaan lapsen perhe. Untuva tarjoaa ammatillisesti ohjattua vertaistukea. Päiväryhmään hakeutumisen syitä voivat olla esim. yksinäisyys, väsymyskierre, mielialan lasku ja lapsen kehitykseen liittyvät huolet.
Keskeiset työmenetelmät
- Kannustava vuorovaikutus ICDP -ohjelma, reflektiivinen ja traumasensitiivinen työote, Hoivaa ja leiki -interventio, Lapsen kaltoinkohtelun katkaiseminen (LKK -ohjaus), Trappan-malli, Turva10
Yhdistyksessä olevaa erityisosaamista toivotaan hyödynnettävän laajasti asiakkaiden tarvitsemien palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
Kolmannen sektorin toiminta
Tukea ja tietoa verkosta
Verkosta löytyy tietoa mielen hyvinvoinnin tukemiseen, tietoa asiakkaille tarjottavista palveluista sekä tukea ja hoitoa mielenterveyden ongelmiin.
Mielenterveystalo.fi on kattava ja koko ajan laajentuva sivusto. Chat- ja puhelinpalveluista löytyy ammattilaisia, joiden kanssa asiakas voi keskustella lapsen ja perheen tilanteesta. Lapsen mielenterveyden tuen polkuun on koottu Kymenlaakson hyvinvointialueen ja kansallisten toimijoiden tuottamia, laajasti käytössä olevia ja luotettavia verkkopalveluita. Järjestöjen tarjoamat verkkopalvelut ovat merkittävä osa verkossa saatavaa mielenterveyden tukea.
Tietoa, tukea ja apua verkosta voi hakea sekä asiakas että ammattilainen. Verkkopalveluista saatavaa tietoa ja apua asiakkaat voivat hakea itsenäisesti tai ammattilainen voi ohjata asiakkaan hakemaan tietoa luotettavista lähteistä. Verkosta löytyvää tietoa, oirearvioita ja omahoito-ohjelmia ym. voi myös hyödyntää osana asiakkaan tukea ja hoitoa.
Mielenterveystalo.fi
- Mielenterveystalon ammattilaisten osio on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettu sivusto, josta löytyy työkaluja, oppaita ja koulutusta mielenterveyden tukemiseen ja hoitamiseen. Ammattilaisille | Mielenterveystalo.fi
- Mielenterveystalo.fi -sivuston vanhemmille ja lapsen lähiaikuisille suunnatut tietosivut sekä omahoito-ohjelmat ovat myös lasten ja perheiden parissa työskenteleville ammattilaiselle hyödyllisiä. Lapset | Mielenterveystalo.fi
- Mielenterveystalon kouluyhteisö -osio on suunnattu erityisesti opettajille, oppilashuollolle ja kaikille koulun aikuisille Kouluyhteisö | Mielenterveystalo.fi
Kymenlaakson sähköiseen perhekeskukseen www.kymenlaaksonperhekeskus.fi on koottu laajasti tietoa lasten kasvusta ja kehityksestä, vanhemmuuden tuesta ja lapsiperhearjesta.
Kymenlaakson hyvivointialueen Chat- robotti löytyy www.kymenhva.fi -verkkosivuston oikeasta alalaidasta. Sen kautta asiakas saa tietoa ja ohjausta oikean palvelun piiriin https://kymsote.humany.net/kymenhva-mobiili
Chatissa voi keskustella ammattilaisen kassa matalalla kynnyksellä, ennen kuin tilanne perheessä vaikeutuu.
Muita digitaalisia palveluita
- Kymenlaakson hyvinvointialueen Neuvola- chat auttaa lapsen hyvinvointiin liittyvissä asioissa tai jos tarvitaan hoidon tarpeen arviointia https://wds.ace.teliacompany.com/wds/instances/J6rKjqJt/kymenhvaneuvola.html
- Kymenlaakson En jaksa – vanhemmuuden tuen chat ja videoauttaminen: https://enjaksa.fi/
- Onks tää normaalia –huolitesti ja chat-palvelu nuorille https://normaali.fi/kymenlaaksotesti/
- MLL vanhempainpuhelin ja chat: https://www.mll.fi/vanhemmille/toiminta-lapsiperheille/vanhempainpuhelin/
- Valtakunnallinen ensi- ja turvakotiliiton vauvaperheiden-chat: https://ensijaturvakotienliitto.fi/apua-sinulle/apua-verkossa/
- Mielenterveyden keskusliiton chat https://www.mtkl.fi/
Tukea ja tietoa verkosta
Kohtaamispaikka -toiminta
Kohtaamispaikkatoiminta on toiminnallinen osa perhekeskusta.
Kymenlaaksossa kohtaamispaikkatoimintaa yhteistyössä järjestävät hyvinvointialue, kuntien avoin varhaiskasvatus, seurakunnat sekä järjestöt. Kohtaamispaikoissa järjestetään avointa toimintaa lapsiperheille sekä kohdennettuja ryhmiä. Kohtaamispaikassa voit tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia ja lapset saavat leikkiseuraa. Tarvittaessa saat tukea muilta vanhemmilta, ammattilaisilta sekä vapaaehtoisilta. Kohtaamispaikkatoiminta antaa ennalta ehkäisevää tukea lapsiperheille.
Kohtaamispaikkatoiminta on maksutonta ja sinne on tervetulleita kaikki lapset, heidän perheensä ja läheisensä.
Oman alueesi kohtaamispaikkatoiminnan löydät Kohtaamispaikat - Kymenlaakson perhekeskus
Kohtaamispaikoissa voit tavata muita samassa elämätilanteessa olevia vanhempia ja saada heiltä vertaistukea sekä lapset saavat leikkiseuraa muista lapsista. Myös ammattilaiset ja vapaaehtoiset auttavat tarvittaessa. Erilaiset kohdennetut ryhmät voivat tukea ja auttaa vanhempia sekä lapsia erilaisissa elämäntilanteissa.
Yhteystiedot
Yhteistyö
Tarvittaessa kohtaamispaikassa toimivat ammattilaiset ja vapaaehtoiset ohjaavat tukea ja apua tarvitsevan eteenpäin, mikäli kohtaamispaikan tuki ja apu ei hänelle riitä.
Eri palveluiden ammattilaisten jalkautumisia voidaan järjestää kohtaamispaikkaan, mikäli sellaista tarvetta kävijöillä on.
Kohtaamispaikka -toiminta
Avun tarve
Ammattilainen huomaa avun tarpeen
Neuvolassa sekä opiskeluhuollon palveluissa vahvistetaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ja tunnistetaan riskitekijöitä sekä pyritään minimoimaan niiden vaikutuksia.
Vanhemmaksi kasvamista ja lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta tuetaan jokaisella neuvolakäynnillä (Lastenneuvolan terveystarkastusten toimintaohje Kymsote 2020)
Kiintymyssuhdetta tuetaan antamalla vanhemmille myönteistä palautetta ja vahvistetaan näin vanhempien kokemusta omasta kyvykkyydestään.
Havainnoidaan, arvioidaan ja mallinnetaan varhaista vuorovaikutusta
Perheen voimavaroja kartoitetaan ja tuetaan perheen kanssa keskustellen. Keskustelussa hyödynnetään Arjen voimavarat- lomakkeita (THL). Voimavaralähtöinen keskustelu auttaa tunnistamaan ja ottamaan puheeksi raskauteen, synnytykseen ja vauvaan liittyviä mielikuvia, huolia ja mahdollisia vaikeuksia sekä kartoittaa tuen tarvetta.
Voimavaralähtöisessä keskustelussa tuetaan mielenterveyttä. Perheiden kanssa käytävien keskusteluiden avulla voidaan vahvistaa arjessa tarvittavia taitoja sekä pärjäämisen tunnetta. Läsnä oleva kuuntelu on merkityksellistä
Määräaikaisissa terveystarkastuksissa ja muissa tapaamisissa terveydenhoitaja tai lääkäri tekevät arvion lapsen psyykkisestä ja psykososiaalisesta
hyvinvoinnista sekä niiden edistämisestä. Jokaisen käynnin yhteydessä lapsen sekä (perheen) tilannetta ja hyvinvointia havainnoidaan kokonaisvaltaisesti.
Keskustele, havainnoi, ja arvioi (kuulumiset, vointi, arjen sujuminen sekä terveystottumukset)
Huolen herätessä tarkenna tilannetta käyttäen sovittuja seulontamenetelmiä.
Huoli voi herätä myös muilla lapsen elämässä mukana olevilla ammattilaisilla esim. varhaiskasvatus, koulu, muut palvelut. Huolen perheen kanssa ottaa
puheeksi se taho, joka asian havaitsee. Tarvittaessa kootaan moniammatillinen tiimi lapsen ja perheen tueksi.
Kun oppilaitoksen työntekijällä herää opiskeluhuollollinen huoli esiopetusikäisestä tai kouluikäisestä, ohjataan hänet opiskeluhuoltopalveluihin ja
tarvittaessa kootaan monialainen asiantuntijaryhmä. Mikäli opiskeluhuollon työntekijä arvioi, ettei opiskeluhuollollinen tuki ole riittävää tai tarkoituksen-
mukaista, ohjataan lapsi muihin palveluihin.
Terveysportti.fi: Äitiys- ja lastenneuvola - Psyykkisen terveyden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin arviointi
Terveysportti.fi: Koulu ja opiskeluterveys - Psyykkisen terveyden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin arvioi
Neuvolapalveluissa tuetaan perheiden hyvinvointia ja terveyttä yhteistyössä muiden palveluiden kanssa.
Kaikissa neuvoloissa toimii Yhdessä-tiimi. Yhdessä-tiimiin osallistuvat perhe, perheen oma terveydenhoitaja, varhaiskasvatuksen työntekijä, perheneuvola ja varhaisen tuen perhetyö. Palvelu on tarkoitettu alle kouluikäisille ja heidän perheilleen. Tiimissä käsitellään perheen tai ammattilaisten esiin tuomia huolia tai haasteita matalalla kynnyksellä ennen kuin on tarvetta ohjata perhe muihin palveluihin. Haasteita voi olla perheen arkirytmissä tai vuorovaikutuksessa, keinottomuutta lapsen kanssa toimimisessa, haasteita uuden elämäntilanteen rytmin löytymisessä, vanhempien välisessä roolituksessa tai vanhempien omassa jaksamisessa. Tavoite on estää perhetilanteen kriisiytyminen perheen voimavaroja vahvistaen ja konkreettisia toimenpiteitä miettien.
Jos ammattilainen arvioi, että asiakas hyötyy perheneuvolan palvelusta, hän voi ohjata asiakkaan ottamaan yhteyttä itse perheneuvolaan tai olla asiakkaan luvalla yhteydessä perheneuvolaan asiakkuuden käynnistämiseksi. Yhteyttä voi ottaa puhelimitse tai ohjauslomakkeella. Ammattilainen voi myös konsultoida perheneuvolaa tarvittaessa. Perheneuvolan työntekijän voi myös kutsua mukaan yhteistyöneuvotteluun asiakkaan asiassa.
Ennen kuin ohjaat asiakasta perheneuvolaan, selvitä ja kartoita perheen kokonaistilanne:
- Selvitä, mitä on jo tehty
- Kartoita, onko muita palveluja käytössä
- Tiedustele, onko muilla tahoilla herännyt huolta
- Selvitä, miten lapsen kehitys on edennyt, mitä tapahtumia perheessä on ollut (esim. menetykset)
- Kartoita, mitkä ovat perheen voimavarat
- Tee perheen lähiverkoston kartoitus
Perheneuvolassa perehdytään perheen tilanteeseen kokonaisvaltaisesti, arvioidaan palvelun tarve ja tehdään suunnitelma; miten perhettä tuetaan vanhemmuudessa, perheenjäsenten välisissä suhteissa, parisuhteessa, lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä huolissa sekä perheen kriisitilanteissa (erot, sairastuminen ym.)
Lisätietoja: Kymsote.fi: perheneuvola
Kehityksellisten palveluiden vastaanotolla selvitellään/tutkitaan sekä hoidetaan alle 13-vuotiaiden lasten lieviä ja keskivaikeita mielenterveyden ongelmia.
Huoli voi liittyä lapsen/nuoren mieliala-, pelko- tai ahdistusoireisiin, uhmakkuus- ja käytösoireisiin, neuropsykiatrisiin oireisiin tai valikoivaan puhumattomuuteen.
Huolen herätessä lapsen/nuoren mielialasta palveluihin ohjaudutaan perustasolla terveydenhuollon ammattilaisen konsultaatiopyynnöllä neuvolasta, kouluterveydenhuollosta, terveyskeskuksesta tai lasten kuntoutuksen palveluista. Palveluihin voi ohjautua myös perheneuvolasta yhteisen asiakastiimin kautta. Erikoissairaanhoidosta voidaan ohjata jatkohoitoon kehityksellisten palveluiden vastaanotolle.
Ohjaamistarpeen arvioimiseksi tulee täyttää vanhempien kanssa LAPS- tai pikkuLAPS-lomake.
- Lomakkeen kokonaispistemäärä 8-15 (lievät ja keskivaikeat mielenterveyden häiriöt) hoidetaan kehityksellisten palveluiden vastaanotolla.
- Lastenpsykiatrista erikoisairaanhoidon konsultaatiota tai lapsen lähettämistä erikoissairaanhoidon
lastenpsykiatriseen arvioon tarvitaan usein kun pistemäärä ylittää 15. - Mikäli kokonaispistemäärä kertyy pääosin perheen toimintakykyä ja kuormitustekijöitä kuvaavista
kysymyksistä (kysymykset 9-12), on ensisijaisesti harkittava perheen ohjaamista muiden erityispalveluiden piiriin
(aikuisten mielenterveys- tai päihdepalvelut, lastensuojelu tai muu sosiaalitoimi).
- Perheiden sosiaalityön asiakkaaksi ohjaudutaan lapsen palvelutarpeen arvioinnin kautta.
- Perheiden sosiaalityö vastaa palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä ja varhaisen vaiheen perheiden sosiaalityöstä. Lapsen palvelutarpeen arviointi ja tuki on tarkoitettu lapsille ja perheille, joilla on vaikeasti kuormittava elämäntilanne ja tuen tarve. Palvelujen tarvetta arvioidaan, jotta lapsi tai perhe saisi sopivan avun. Tuen ja palveluiden tarvetta arvioidaan kokonaisvaltaisesti yhdessä perheen kanssa. Työskentelyyn otetaan mukaan lapsella jo olevat palvelut.
- Kun ammattilaisella herää huoli perheiden sosiaalityön asiakkaana olevasta lapsesta niin hän ottaa huolen puheeksi perheen kanssa ja on yhteydessä perheiden sosiaalityöhön, jossa lapsella on oma työntekijä.
- Ohjaus varhaisiin palveluihin tarvittaessa
- Perheiden sosiaalityön perhetyö
Lastenpsykiatrian ohjautuminen
Lastenpsykiatristen oireiden selvittely ja hoito käynnistetään aina perustasolla hyödyntäen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opiskeluhuollon moniammatillisten tiimien osaamista (varhaiskasvatus, neuvola, koulu, perhepalvelut, perheneuvola, kehitykselliset palvelut).
Lisätuen tarpeen arvion tueksi tulee täyttää vanhempien kanssa LAPS- tai pikkuLAPS-lomake.
- Lomakkeen kokonaispistemäärä 8-15 (lievät ja keskivaikeat mielenterveyden häiriöt) hoidetaan kehityksellisissä palveluissa perustason tuen kautta.
- Lastenpsykiatrista erikoisairaanhoidon konsultaatiota tai lapsen lähettämistä erikoissairaanhoidon
lastenpsykiatriseen arvioon tarvitaan usein kun pistemäärä ylittää 15. - Mikäli kokonaispistemäärä kertyy pääosin perheen toimintakykyä ja kuormitustekijöitä kuvaavista kysymyksistä (kysymykset 9-12), on ensisijaisesti harkittava perheen ohjaamista muiden erityispalveluiden piiriin (aikuisten mielenterveys- tai päihdepalvelut, lastensuojelu tai muu sosiaalitoimi).
Lastenpsykiatrian palveluihin tarvitaan lääkärin lähete.
Lastenpsykiatrian palvelut voivat olla tarpeen tilanteissa, joissa
- lapsella esiintyy vaikeita psyykkisiä oireita
- lapsen ja vanhemman vuorovaikutus on hankaloitunut merkittävästi ja tarvitaan tarkempaa selvittelyä
- aiemmat kuntoutus- ja hoitotoimet ovat osoittautuneet riittämättömäksi.
- Lääkehoidon tarpeen arvio. ADHD-lääkitys voidaan aloittaa perustasolla yli 6-vuotialla.
- Kokonaistilanteen ongelmallisuuden vuoksi tarvitaan usean erikoisalan yhteistyötä
Ammattilaiset voivat tarvittaessa konsultoida lastenpsykiatrian työntekijöitä soittamalla konsultaatiopuhelimeen.
Lastensuojelun virka-aikainen päivystys eli alkutiimi toimii etelässä Haminan ja pohjoisessa Kouvolan toimipisteessä. Kymenlaakson hyvinvointialueella alkutiimin tehtävänä ovat lastensuojeluilmoitusten sekä sosiaalihuoltolain mukaisten yhteydenottojen vastaanottaminen, yhteistyökumppaneille annettava konsultaatio sekä lastensuojelun virka-aikainen päivystys.
- Lastensuojeluilmoitus otetaan vastaan ensisijaisesti kirjallisesti; sähköisen linkin kautta (vaatii lapsen henkilötunnuksen) tai lomakkeella joko postitse tai salatulla sähköpostilla, mutta tarpeen vaatiessa myös puhelimitse.
- Yhteydenotto lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi tehdään yhdessä perheen kanssa tilanteissa, joissa perhe on halukas ottamaan apua ja tukea vastaan.
- Yhteydenoton voi tehdä myös asiakas tai perheenjäsen.
Tee lastensuojeluilmoitus tilanteessa, jossa epäilet lapsen tilanteen vaativan lastensuojelutarpeen selvittämistä.
- Ilmoitusvelvolliset henkilöt ovat velvollisia ottamaan yhteyttä viipymättä sosiaalihuollon virnaomaiseen salassapitosäännösten estämättä, jos heillä on huoli lapsen tilanteesta
- Jokainen lapsen tilanteesta huolestunut aikuinen tai lapsi voi tehdä lastensuojeluilmoituksen
- Yksityiselle henkilölle myös nimettömän ilmoituksen teko on mahdollista
Lisätietoja: Lapsen ja perheen tilanteen arviointi - Kymenhva
Varhaiskasvatus on mukana suurimman osan lapsiperheiden arjessa.
Jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta.
Kun huoli on herännyt ja avuntarve tunnistettu, varhaiskasvatuksessa tuetaan lasta yksilöllisesti ja tilannekohtaisesti arvioiduin ja suunnitelluin tuen muodoin.
Mikäli avuntarve edellyttää muiden toimijoiden tuen tarpeen arvioimista tai tilanteen kartoitusta, otetaan yhteyttä perheen kanssa yhteistyössä tarvittaviin tahoihin. Huomioiden lakisääteiset ilmoitusvelvollisuudet.
Varhaiskasvatuksella on mahdollisuus niin ennaltaehkäisevään työhön kuin pitkäkestoiseenkin lapsen tukemiseen.
Avoin varhaiskasvatus?
Lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusta suositellaan tueksi turvaamaan lapsen suotuisaa kasvua ja kehitystä sekä tukemaan vanhempien voimavaroja erityisesti silloin, kun perheessä on tuen tarpeitaVarhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus saada hänen yksilöllisen kehityksensä, oppimisensa ja hyvinvointinsa edellyttämää tukea. Tuki voi olla yleistä, tehostettua tai erityistä. (Varhaiskasvatuslaki 15 a §).
Esikouluikäisillä on oikeus opiskeluhuollon tukeen.
Lapsen tuen tarvetta arvioidaan monialaisesti yhdessä vanhempien ja lasten kanssa. Tuen muodot kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja niitä toteutetaan arjessa tarpeen vaatimalla tavalla.
Varhaiskasvatuksen tuki voi olla muun muassa tavanomaista vahvempaa tukea tunnetaitojen harjoitteluun, tunnetilojen säätelyyn, toiminnan tavoitteiden sopeuttamista, tehtävien eriyttämistä kehitystasoa vastaavaksi, aikuisen läsnäoloa ja tukea
Keskeiset työmenetelmät
Menetelminä käytetään muun muassa tunnemittareita, kuvatukea, kirjallisuutta, rauhoittumisen menetelmiä, hengitysharjoituksia ja nepsy -valmennusta. Työotteena on käytössä muun muassa ratkaisukeskeinen ja positiivinen pedagogiikka. Lapset huomioidaan ja kohdataan yksilöllisesti.
Yhteystiedot
Varhaiskasvatusten yhteystiedot löytyvät kuntien verkkosivuilta
Yhteistyö
Kun avuntarve on tunnistettu tai sitä epäillään, yhteistyötä tehdään tarvittavien tahojen kanssa kuten esimerkiksi vanhempien, terapeuttien, nepsy -valmentajien, neuvolan, perheneuvolan, kehityksellisten palveluiden, alkutiimin, perheiden sosiaalityön, lastensuojelun ja lastenpsykiatrian kanssa. Yhteistyö yksilölliset tarpeet huomioiden tarvittavien tahojen kesken mahdollistaa lapsen yksilöllisen ja riittävän tuen.
Ammattilainen huomaa avun tarpeen
Avun tarve herää vanhemmalla tai läheisellä
- Hyödynnä puheeksi ottamisessa motivoivaa haastattelua auttaen esim. vanhempaa sanoittamaan tilannetta.
- Huolen kuuleminen: eläytyvä kuuntelu, tarkentavat kysymykset
- Tuen tarpeet ja jatkotoimet riippuvat tilanteen vakavuudesta.
- Jatkosuunnitelman tekeminen, yhteistyö huolen ilmaisijan kanssa, kuinka ja keiden kanssa edetään. Huolen puheeksi otto lapsen ja perheen kanssa, jos huoli tulee muulta taholta, kuin vanhemmilta.
- Huolen vakavuudesta riippuen toimitaan heti tai aloitetaan tarvittavan tuen suunnittelu ja tilannetta seurataan sovitusti
- Lapsi voi ohjautua opiskeluhuollon palveluihin oman tai vanhemman yhteydenoton kautta, oppilaitoksen henkilöstön ohjaamana tai muun tahon ohjaamana, kun huoli herää. Opiskeluhuollon työntekijä kartoittaa tilanteen, tekee tarvittaessa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja tekee suunnitelman jatkosta.
- Kts. Ammattilainen huomaa avun tarpeen-dia neuvolatoiminta ja yhdessä-tiimi (sama teksti)
Jos vanhempi tai joku muu lapsen ja perheen läheinen huolestuu perheen tilanteesta, hän voi olla suoraan yhteydessä puhelimitse perheneuvolaan. Perheneuvolasta saa ohjausta ja neuvontaa myös puhelimitse ilman, että asiakkuutta tarvitsee käynnistää. Perheneuvolan työntekijän voi myös kutsua mukaan yhteistyöneuvotteluun asiakkaan asiassa.
Ennen kuin ohjaat asiakasta perheneuvolaan, selvitä ja kartoita perheen kokonaistilanne:
- Selvitä, mitä on jo tehty
- Kartoita, onko muita palveluja käytössä
- Tiedustele, onko muilla tahoilla herännyt huolta
- Selvitä, miten lapsen kehitys on edennyt, mitä tapahtumia perheessä on ollut (esim. menetykset)
- Kartoita, mitkä ovat perheen voimavarat
- Tee perheen lähiverkoston kartoitus
Perheneuvolassa perehdytään perheen tilanteeseen kokonaisvaltaisesti, arvioidaan palvelun tarve ja tehdään suunnitelma; miten perhettä tuetaan vanhemmuudessa, perheenjäsenten välisissä suhteissa, parisuhteessa, lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä huolissa sekä perheen kriisitilanteissa (erot, sairastuminen ym.)
Lasten kehityksellisten palveluiden vastaanotolla selvitellään/ tutkitaan, tarvittaessa diagnosoidaan ja hoidetaan alle 13-vuotiaan lapsen psykososiaaliseen terveyteen liittyviä ongelmia.
Huoli voi liittyä lapsen mieliala-, pelko- ja ahdistusoireisiin, uhmakkuus- ja käytösoireisiin, neuropsykiatrisiin oireisiin ja valikoivaan puhumattomuuteen.
Palveluihin ohjaudutaan neuvolan, kouluterveydenhoitajan tai lääkärin kautta. Myös työntekijä lasten kuntoutuksesta, terveys- keskuksesta, perheneuvolasta tai erikoissairaanhoidosta voi ohjata kehityksellisten palveluiden vastaanotolle.
Asiakas, läheinen tai muu taho (esim. naapuri) voi olla suoraan yhteydessä alkutiimiin, jos lapsen tilanne huolestuttaa.
Alkutiimistä saa neuvoa ja ohjausta myös anonyymisti. Yksityishenkilö voi tehdä lastensuojeluilmoituksen myös nimettömästi.
Jos lapsella on käynnissä palvelutarpeen arviointi tai hän on perheiden sosiaalityön asiakkaana niin yhteys lapsen omaan työntekijään. Vaikka lapsi olisi palvelujen piirissä niin huoli on tärkeä tuoda työntekijöiden tietoon.
Lastenpsykiatrialle ohjaudutaan lääkärin lähetteellä.
Vanhempi, läheinen tai muu taho voi olla yhteydessä perustason palveluihin (neuvola, koulun opiskeluhuolto, perheneuvola) hoidon tarpeen arvioimiseksi.
Lisätietoja:
Asiakas, läheinen tai muu taho (esim. naapuri) voi olla suoraan yhteydessä alkutiimiin, jos lapsen tilanne huolestuttaa.
- Alkutiimistä saa neuvoa ja ohjausta myös anonyymisti.
- Yksityinen henkilö voi tehdä nimettömän ilmoituksen.
- Tällöin tulee olla tarkka ilmoituksen sisällöstä, jotta ilmoituksesta ei käy selville kuka ilmoituksen on tehnyt.
- Alkutiimin yhteystiedot ja tarkemmat ohjeet Lapsen ja perheen tilanteen arviointi - Kymenhva
Ohjaus- ja neuvontapuhelimessa annetaan matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa sekä palveluohjausta sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista sekä lastensuojeluasioista
Lisätietoja:
Avun tarve herää vanhemmalla tai läheisellä
Kolmannen sektorin tuki
Kolmannen sektorin tuki: Avun tarve
Kirkon perheneuvonta
Kirkon perheneuvonta tarjoaa ammatillista keskusteluapua parisuhteen ja perheen kysymyksissä sekä elämän kriisitilanteissa. Etelä-Kymenlaakson perheasiain neuvottelukeskus palvelee Kotkan, Haminan, Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän asukkaita.
Tavallisimpia syitä ottaa yhteyttä ovat vuorovaikutusongelmat, erokysymykset, oma tai puolison uskottomuus ja muut erilaiset kriisit. Asiakkaaksi voi tulla yhdessä kumppanin kanssa tai yksin. Kohtaamme asiakkaat perheiden ja parisuhteiden moninaisuutta kunnioittaen. Työntekijöitämme sitoo vaitiolovelvollisuus.
Perheneuvonta on asiakkaalle maksutonta.
Perheasiain neuvottelukeskus toimii Kotkassa osoitteessa Kaivokatu 17 A, 3. kerros
Ajanvaraus tiistai–torstai kello 9-12, puh. 040 196 7509.
Mannerheimin lastensuojeluliiton MLL:n Kaakkois-Suomen piiri
MLL:n toiminta on suunnattu lapsille ja vanhemmille. Lapsi saa tukea tunteiden tunnistamiseen ja niistä puhumiseen sekä vertaistukea. Vanhemmat saavat tukea vanhemmuuteen, vertaistukea, keskusteluseuraa ja konkreettisia vinkkejä arkeen.
Palveluun pääsee ottamalla yhteyttä MLL:n Kaakkois-Suomen piirin työntekijöihin.
Vertaisryhmätoiminta lapsille
- 5–12-vuotiaille eroperheiden lapsille suunnattu vertaisryhmä auttaa lasta käsittelemään vanhempien eroon liittyviä tunteita ja muutoksia sekä tunnistamaan ja ymmärtämään omia tunteitaan.
Yksilöllinen tuki lapsille
- 6–17-vuotiaille lapsille yksinäisyyttä ehkäisevä kaveritoiminta, joka vahvistaa lapsen vuorovaikutustaitoja ja itsetuntoa. Lapsi saa aikuisen kaverin, jonka kanssa pääsee tekemään mieleisiä asioita ja juttelemaan lapselle tärkeistä asioista. Heppakaveritoiminnassa mukana on myös hevonen, mikä vahvistaa mielen hyvinvointia.
- 7–12-vuotiaille lapsille koulumotivaatiota ylläpitävä läksykummitoiminta. Lapsi saa henkilökohtaista tukea koulunkäyntiin sekä luotettavan aikuisen juttuseuraa läksykummin avulla.
Vertaisryhmätoiminta vanhemmille: Vertaisryhmät vahvistavat vanhemmuutta sekä lapsen ja vanhemman välistä suhdetta.
Yksilöllinen tuki vanhemmille: Tukihenkilötoiminta (perhekummitoiminta ja ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta) vahvistaa vanhemmuutta, ehkäisee yksinäisyyttä ja antaa tukea vanhemmuudesta keskustelemiseen.
Keskeiset työmenetelmät
- vertaisryhmät, keskustelut, henkilökohtainen tuki
Yhteystiedot
Kakspy ry, perhe- ja läheistyö
Tukea heille, joiden lähipiirissä on mielenterveyden tai päihteidenkäytön haasteita. Tarjoamme oireilevan läheisille tietoa, tukea ja virkistystä. Läheinen voi olla lapsi, vanhempi, sisarus, isovanhempi tai muu perheen tilanteesta huolestunut, vaikkapa ystävä.
Kakspy perhe- ja läheistyö on tarkoitettu heille, joilla on huoli läheisen mielenterveydestä tai päihteiden käytöstä. Vanhemmalla voi olla huoli lapsesta tai lapsella vanhemmasta, muusta perheenjäsenestä tai ystävästä
Kakspyn perhe- ja läheistyö on luottamuksellista, avointa ja maksutonta kaikille. Mukaan pääsee ottamalla yhteyttä perhe- ja läheistyöntekijään.
Työmuotojamme ovat
Yksilö- tai perhetapaamiset sosiaali- tai terveysalan ammattilaisen, kokemusasiantuntijan tai vertaisohjaajan kanssa. Tapaamiset painottuvat yhteisen ymmärryksen rakentamiseen perheen selviytymiskeinoista ja voimavaroista.
Suljetut ja avoimet vertaistukiryhmät tunnistettuihin tarpeisiin. Säännöllisesti pyöriviä ryhmiä mm. suljetut vertaisryhmät psyykkisesti oireilevien lasten tai nuorten vanhemmille, Voikukkia-ryhmät sijoitettujen lasten vanhemmille, vain vähän väsyneet pienten lasten vanhemmille, äitien voimavararyhmä ja haasteena koulupoissaolot-ryhmä ahdistuneiden nuorten vanhemmille ja avoimet ryhmät mielenterveysläheisille ja huumeita käyttävien läheisille. Lisäksi avoimia virkistys ja hyvinvointiryhmiä.
Keskeiset työmenetelmät
Toipumisorientaatio, psykoedukatiivinen työskentely, dialoginen perhetyö, palaset-malli
Yhteystiedot
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys tukee haavoittavassa elämäntilanteessa olevia lapsia ja perheitä. Yhdistyksen toimintamuodoissa lasten mielenterveyttä tuetaan vanhemmuutta vahvistamalla ja / tai suoraan lasten kanssa työskentelemällä. Keskeinen tavoite on turvallisen arjen vahvistuminen. Vanhemmuustyöskentelyssä painottuu vanhemman ja lapsen välisen suhteen ja vuorovaikutuksen vahvistaminen sekä ymmärryksen lisääminen lapsen tilanteesta. Yhdistyksen toiminta kattaa palveluita ennaltaehkäisevästä erityistason palveluihin. Erityinen asiantuntijuus vaativaan vauva-, väkivalta-, ero- ja vanhemmuustyöhön liittyvissä asioissa.
Palvelut
Chatistä saa apua moneen elämäntilanteeseen: väkivaltaan, lapsiperheen erotilanteessa, vauvan unipulmiin ja muihin vauvaperheen haasteisiin tai, kun päihteet aiheuttavat huolta.
Valtakunnallinen verkkoauttaminen
Lasten vertaisryhmät Tenavatupa ja Yökylä: erityisen tuen tarpeessa oleville perheille, joissa on leikki-alakouluikäisiä lapsia. Toiminnan avulla vahvistetaan lasten hyvinvointia ja tuetaan vanhempien jaksamista arjessa.
Isä-lapsikerho: tarjoaa 1-5v. lapsille ja isille mukavaa yhdessä tekemistä. Tavoitteena vahvistaa isän ja lapsen suhdetta ja tarjota vertaistukea.
Vapaaehtoisdoulatoiminta: erityisen tuen tarpeessa oleville odottaville perheille. Tavoitteena vähentää odotusaikaan liittyvää stressiä ja lisätä turvallisuudentunnetta synnytykseen valmistautuessa ja tarvittaessa synnytyksen aikana. https://ensijaturvakotienliitto.fi/kymenlaaksonensijaturvakoti/nain-me-autamme/odotus-ja-vauva-aika/#doulatoiminta
Baby blues -toiminnan tarkoituksena on tukea odottavien ja vauvaperheiden vanhempien jaksamista ja masennuksesta toipumista sekä vauvan uni-valverytmin löytymistä.
Pysäkki auttaa perhe- ja lähisuhdeväkivallan tekijöitä, kokijoita ja altistuneita aikuisia, nuoria ja lapsia.
Väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkki
Ero lapsiperheessä työ tarjoaa ammatillista tukea eropohdintaan, yhteistyövanhemmuuden kysymyksiin ja erokriisiin.
Pidä kiinni -avopalveluyksikkö Nupun asiakkaaksi on tervetullut Kymenlaaksossa asuva vauvaa odottava perhe tai vauvaperhe, jolla on päihdeongelma.
Pidä kiinni – avopalveluyksikkö Nuppu
Etsivän ja matalan kynnyksen työn kohderyhmänä ovat raskaana olevat, vauva- ja pikkulapsiperheet, joilla on riski altistua päihteistä aiheutuville haitoille. Lisäksi tavoitteena on jakaa tietoa ja ohjausta matalalla kynnyksellä päihteiden käytön vaikutuksista raskausaikana, perheissä ja vanhemmuudessa sekä niihin liittyvistä palveluista.
Etsivän ja matalan kynnyksen työ
Päiväryhmä Untuvaan on tervetullut vauvaa odottava tai alle 2 -vuotiaan lapsen perhe. Untuva tarjoaa ammatillisesti ohjattua vertaistukea. Päiväryhmään hakeutumisen syitä voivat olla esim. yksinäisyys, väsymyskierre, mielialan lasku ja lapsen kehitykseen liittyvät huolet.
Keskeiset työmenetelmät
- Kannustava vuorovaikutus ICDP -ohjelma, reflektiivinen ja traumasensitiivinen työote, Hoivaa ja leiki -interventio, Lapsen kaltoinkohtelun katkaiseminen (LKK -ohjaus), Trappan-malli, Turva10
Yhdistyksessä olevaa erityisosaamista toivotaan hyödynnettävän laajasti asiakkaiden tarvitsemien palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
Kolmannen sektorin tuki
Apua ja tietoa verkosta
Mielenterveystalo.fi on kaikille avoin sivusto, josta löytyy tietoa mielen hyvinvoinnista ja sen vahvistamisesta sekä haasteista, jotka liittyvät mielenterveyteen ja erilaisiin elämäntilanteisiin.
Lapsen mielenterveyden tuen näkökulmasta sivusto on suunnattu lasten vanhemmille ja muille lähiaikuisille sekä lasten ja perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille. Etusivu | Mielenterveystalo.fi.
Keskeiset työmenetelmät
Mielenterveystalo.fi sivustolta löytyy lapsen vanhemmille ja läheisille suunnattua tietoa ja omahoito-ohjelmia lapsen mielenterveyden tukemiseen. Sivustolta löytyy esimerkiksi alla olevat lasten vanhemmille suunnatut omahoito-ohjelmat Lapset | Mielenterveystalo.fi
- Lasten ahdistuksen omahoito-ohjelma
- Nepsypiirteisten lasten omahoito-ohjelma
- Lasten haastavan käytöksen omahoito-ohjelma
- Lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen omahoito-ohjelma (0-5v)
- Lasten univaikeuksien omahoito-ohjelma
- Lasten syömisongelmien omahoito-ohjelma (0-5v)
- Läheiselle suunnattu syömishäiriön omahoito-ohjelma
- Lasten puhejännityksen omahoito-ohjelma
Mielenterveystalon ammattilaisten osio on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettu sivusto, josta löytyy työkaluja, oppaita ja koulutusta mielenterveyden tukemiseen ja hoitamiseen. Ammattilaisille | Mielenterveystalo.fi
Vanhemmille suunnatut tietosivut sekä omahoito-ohjelmat ovat myös lasten ja perheiden parissa työskenteleville ammattilaiselle hyödyllisiä. Lapset | Mielenterveystalo.fi
Mielenterveystalon kouluyhteisö osio on suunnattu erityisesti opettajille, oppilashuollolle ja kaikille koulun aikuisille. Sivustolta Kouluyhteisö | Mielenterveystalo.fi löytyy tietoa esimerkiksi:
- Ahdistuneen oppilaan tukeminen
- Aistiherkän oppilaan tukeminen
- Aran oppilaan tukeminen
- Herkästi kuormittuvan oppilaan tukeminen
- Jännittävän oppilaan tukeminen
- Joustamattomasti käyttäytyvän oppilaan tukeminen
- Käyttäytymisellä reagoivan oppilaan tukeminen
- Keskittymisvaikeuksia kokevan oppilaan tukeminen
- Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen koulussa
- Tilannekohtaisesti puhumattoman oppilaan tukeminen
- Tunnesäätelytaitojen tukeminen koulussa
- Väsyneen oppilaan tukeminen
- Masentuneen oppilaan tukeminen
- Mitä tehdä, jos oppilaasta herää huoli?
- Murrosikäisen oppilaan tukeminen
- Nepsypiirteiden ilmeneminen koulussa
- Omanlaisesti käyttäytyvän oppilaan tukeminen
- Sosiaalisten taitojen tukeminen koulussa
Muita digitaalisia ja puhelimessa toimivia palveluita
Chatissa voi keskustella ammattilaisen kanssa matalalla kynnyksellä, ennen kuin tilanne perheessä vaikeutuu.
- Kymenlaakson hyvinvointialueen Neuvola- chat auttaa lapsen hyvinvointiin liittyvissä asioissa tai jos tarvitaan hoidon tarpeen arviointia https://wds.ace.teliacompany.com/wds/instances/J6rKjqJt/kymenhvaneuvola.html
- Kymenlaakson En jaksa – vanhemmuuden tuen chat ja videoauttaminen: https://enjaksa.fi/
- Onks tää normaalia –huolitesti ja chat-palvelu nuorille https://normaali.fi/kymenlaaksotesti/
- MLL vanhempainpuhelin ja chat: https://www.mll.fi/vanhemmille/toiminta-lapsiperheille/vanhempainpuhelin/
- Vanhempainpuhelin, maksuton numero 0800 92277
- MLL:n Nuortennetti: Nuortennetti | MLL
- Lasten ja nuorten puhelin, maksuton numero 116 111
- Valtakunnallinen ensi- ja turvakotiliiton vauvaperheiden-chat: https://ensijaturvakotienliitto.fi/apua-sinulle/apua-verkossa/
- Mielenterveyden keskusliiton chat https://www.mtkl.fi/
Apua ja tietoa verkosta
Arjen tukitoimet
- Neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa hyvän arjen tukeminen, terveyden edistäminen
- Tuetaan vanhempia, jotta lapsella olisi hyvät edellytykset terveeseen kasvuun ja kehitykseen
- Vanhemmaksi kasvamista ja lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta tuetaan jokaisella käynnillä
- Kouluikäisten mielenterveysongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa
- Psyykkisen terveyden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin arviointi:
- https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/kou00027?toc=
- Yhteistyö perheohjaajien, varhaiskasvatuksen ja muiden opiskeluhuollon toimijoiden kanssa
- Opiskeluhuollon palveluissa voi saada ohjausta ja neuvontaa oman elämän ja arjen hallinnan tueksi. Oppilaille voidaan tarpeen mukaisesti järjestää ryhmämuotoista tukea eri teemoihin liittyen sekä ennaltaehkäisevästi, että tiettyyn tarpeeseen perustuen
- Opiskeluhuollon työntekijät tukevat oppilaiden koulunkäyntiä osallistumalla kolmiportaisen tuen tukitoimien suunnitteluun
- Tarvittaessa opiskeluhuollon psykologi on mukana arvioimassa koulunkäynnin haasteiden taustalla olevia tekijöitä
Perheneuvolassa vahvistetaan vanhemmuutta ja parisuhdetta sekä perheen muiden ihmissuhteiden toimivuutta lapsen arjen sujumiseksi
- Varmistetaan keskusteluin vanhemman ja lapsen jaksaminen ja hyvinvointi
- Tuetaan selviytymistä arjessa ja kartoitetaan ja ohjataan arjen rutiineissa, vuorokausirytmissä, kasvatuskäytännöissä
- Yhteistyö koulun ja varhaiskasvatuksen kanssa arjen tukemiseksi
- Kartoitetaan kokemus saadusta tuesta perheen näkökulmasta
- Verkostojen (tukiverkostot) varmistaminen
- Yhteistyö lapsen ja perheen verkoston kanssa tapahtuu huoltajan/huoltajien suostumuksella
- Yhdessä tekemisen ja emotionaalisen läsnäolon varmistaminen vanhemmuudessa
- Kotiin tuotava konkreettisen tuen varmistaminen (kotipalvelu, perhetyö, tukiperhe, tukihenkilö)
Yleisiä tukea antavia toimintamalleja ja menetelmiä
- Kuormituksen keventäminen koulussa, kotona ja vapaa-ajalla
- Unen huolto ja riittävän nukkumisen tukeminen
- Lasten digitaalisen median käyttöön liittyvä ohjaus
- Psykoedukaatio lapselle ja vanhemmalle
- Ikätasoiset taidot ja valmiudet
Varhaiskasvatuksessa ja opiskelussa tarvittavat pedagogiset toimet ja muut toimintakykyä tukevat järjestelyt, sekä ymmärryksen lisääminen lapsen tilanteesta.
Arjen tukitoimia toteutetaan perheiden sosiaalityön asiakkaille tai palvelutarpeen arvioinnin aikana kotiin sovitun mukaisesti
- Esimerkiksi perhetyö, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta
- Tukitoimien avulla pyritään vahvistamaan lapsen sosiaalisia taitoja, itsetuntoa ja perheen vuorovaikutusta, lapsen hyvinvointia, vanhemman hyvinvointia, vanhemmuutta, perheen sosiaalisia suhteita ja verkostoja
- Tukitoimilla voidaan myös edistää lapsen oppivelvollisuuden etenemistä mm. tiivistämällä perheen tuen yhteistyötä, vastuun jakautumista perheen palveluverkostossa perheen kokonaisvaltaiseksi tukemiseksi
- Moniammatillinen yhteistyö perheen muiden toimijoiden kanssa
Lastenpsykiatrian asiakkuudessa olevien lasten ja perheiden osalta tukitoimien suunnittelu ja järjestäminen toteutetaan monialaisesti yhdessä lapsen arkea toteuttavan tahon kanssa.
Lapsen kotiin ja arkeen tehdään yhteisiä arvio- ja tukikäyntejä sekä tarvittaessa intensiivisen avohoidon työskentelyä määrämittaisena hoitojaksona. Kuntouttavaa tukea voidaan saada terapeuttien työskentelyn kautta (esim. toimintaterapia).
Arjen tukitoimia toteutetaan perheen kotiin lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle asiakassuunnitelmassa sovitun mukaisesti
- Esimerkiksi perhetyö, tehostettu perhetyö, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta
- Tukitoimien avulla pyritään vahvistamaan lapsen sosiaalisia taitoja, itsetuntoa ja perheen vuorovaikutusta
- Tukitoimilla voidaan myös edistää lapsen oppivelvollisuuden etenemistä
- Moniammatillinen yhteistyö perheen muiden toimijoiden kanssa
- Lastensuojelun palvelujärjestelmä on laaja kokonaisuus, jonka tehtävänä on edistää ja tukea lapsen kehitystä ja kasvua. Palvelujärjestelmän tulee toimia suunnitelmallisesti ja ennakoidusti. Lastensuojelu ei ole vain lastensuojeluviranomaisten toimintaa vaan kaikkien lapsen asioissa mukana olevien tahojen yhteistä työtä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Varhaisen tuen perhetyö
Varhaisen tuen perhetyö tukee alle 8-vuotiaan lapsen mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi koko perheen hyvinvoinnin näkökulmasta. Perheissä haasteet voivat olla pienimuotoisia arjen haasteita liittyen lapseen, perheen vuorovaikutukseen tai vanhemmuuteen. Varhaisen tuen perhetyö työskentelee lyhytkestoisesti ohjaavalla ja muutoslähtöisellä työotteella. Varhaisen tuen perhetyöhön voidaan lähettää yhteydenottopyyntö ammattilaisen toimesta, jolloin perheohjaaja on mahdollisimman pian yhteydessä perheeseen sopiakseen perhetyön aloittamisesta. Perhe voi myös olla itse suoraan yhteydessä varhaisen tuen perheohjaajiin. Perheellä on oikeus saada varhaisen tuen perhetyöstä päätös palvelusta.
Varhaisen tuen perheohjaaja osallistuu monialaiseen Yhdessä-tiimiin (neuvolan terveydenhoitaja, asiakasperhe, perheohjaaja, perheneuvola, varhaiskasvatus, sosiaaliohjaaja)
Varhaisen tuen perhetyön yhteystiedot
Mikäli huoli lapsesta herää perhetyön aikana perheohjaajalle ja arvioidaan, että varhaisen tuen perhetyön palvelu on riittämätöntä, ohjataan perhe palvelutarpeen arviointiin perheiden sosiaalityöhön ja tehdään mahdollisesti lastensuojeluilmoitus.
Arjen tukitoimet
Palvelut perustasolla
Hoidon ja tuen tarpeen arviointi
Neuvolan ja kouluterveydenhuollon mielenterveystyö on ennaltaehkäisevää ja voimavaroja vahvistavaa.
Lähtökohtana ovat:
- lasten mielenterveyden tukeminen ja mielenterveyden ongelmien synnyn ehkäiseminen
- lapsen kehitys on nopeaa ja seuranta tulee olla tiheää
- kasvun ja kehityksen poikkeamat, sairaudet ja ongelmat tulee havaita mahdollisimman varhain ja tuki ja hyvä hoito tulee varmistaa
- neuvolassa mielenterveyden pulmia ennakoivia seikkoja voidaan tunnistaa jo raskauden ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana sekä varhaisen vuorovaikutuksen pulmia jo ensimmäisten elinviikkojen aikana
- Psyykkisen terveyden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin arviointi:https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/kou00027?toc=
Varhaisella tunnistamisella, tuella ja hoidolla estetään ongelmatilanteiden paheneminen ja ehkäistään pysyviä haittoja esim. lapsen käytöshäiriö, oppiseen vaikuttavat pulmat.
- Jos oppilaitoksen työntekijä arvioi, että opiskelija tarvitsee opiskeluhuoltopalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä koulu- tai opiskeluterveydenhuollon työntekijään tai opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot. Opiskeluhuollon palveluiden työntekijä arvioi yhteistyössä oppilaan sekä tarvittaessa huoltajan ja oppilaitoksen työntekijän kanssa tuen tarvetta.
- Oppilaitoksessa on mahdollista koota monialainen asiantuntijaryhmä, joka arvioi ja suunnittelee yksittäisen oppilaan tuen tarvetta. Monialaisen asiantuntijaryhmän voi koota kuka tahansa oppilaitoksen henkilöstöstä.
- Kuraattoripalvelun käynnistyminen, toteutus ja päättäminen - THL
Hoidon ja tuen tarpeen arviointiin on keskustelun ja havainnoinnin tueksi useita menetelmiä
- Psyykkisen terveyden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin arviointi
- Perheen hyvinvointi ja voimavarat
- Lapsen psykososiaalisen terveyden arviointimenetelmä 4–13-vuotiaille, LAPS-lomake
- Kartoitetaan aikaisemmat tutkimukset ja tukitoimet
Arviointi äitiys- ja lastenneuvolassa
- EPDS-mielialalomake raskausajan ja synnytyksen jälkeisen masennuksen seulonnassa
- Lapsen psykososiaalisen terveyden arviointimenetelmä 0–3-vuotiaille, PikkuLAPS-lomake
- Voimaperhekysely kaikille 4-vuotiaiden vanhemmille
- 4-vuotistarkastuksen yhteydessä perheen/ varhaiskasvatuksen ja neuvolan terveydenhoitajan sekä lääkärin arvio lapsen ja perheen hyvinvoinnista
- Vanhempien päihteiden käytön kartoitus äitiys- ja lastenneuvolassa
Arviointi kouluterveydenhuollossa
- Tarvittaessa varhaiskasvatuksen ja opettajan arvio lapsen hyvinvoinnista päivähoidossa/ koulussa
- Vanhempien päihteiden käytön kartoitus kouluterveyden- huollossa laajojen terveystarkastusten yhteydessä
Perheneuvolan hoidon ja tuen tarpeen arvioinnin menetelmät
Tutkimukset
- Perhetutkimus
- Lapsen psykologiset kognitiiviset yksilötutkimukset
- Lapsen psykologiset sosioemotionaaliset yksilötutkimukset
- Vuorovaikutustutkimukset
Terapeuttinen työ
- Yksilötapaamiset
- Lapsen terapeuttiset käynnit
- Pari- ja perhetapaamiset
- Vanhemmuusohjaus ja –neuvonta
- Perheterapia
- Parisuhdeterapia
- Vuorovaikutusterapia
Lomakkeet hoidon ja tuen tarpeen arviointiin
- LAPS-lomake
- BDI-kysely
- 5-15R-kysely vanhemmalle ja opettajalle
- ADHD-RS -oirekysely
- PikkuKesky
- Keskittymiskysely
- CDI
- Ahdistuneisuuskysely (GAD-7)
- Uupumuksen oirekysely (KEDS)
Kasvatus- ja perheneuvonnan arvio
- Tehdään yhdessä perheen kanssa
- Perhetutkimus
- Yhteys- ja taustatiedot
- Nykytilanteen kuvaus
- Tiedot:
Lapsen kasvusta ja kehityksestä
Vanhemmuudesta
Parisuhteesta
Perheen kokonaistilanteesta
Verkoston kanssa tehtävästä yhteistyö, esim. lapsen havainnointi, neuvottelut esim. varhaiskasvatus, koulu
- Yhteenveto ja työskentelysuositukset
- Psykologin tutkimustarpeen arvio
- tarvittaessa psykologin tutkimus
Lääkärin arvio
- Jatkosuunnitelman laatiminen yhdessä perheen kanssa
- Tarvittaessa mahdollinen palveluohjaus (lähete) yhdessä perheen kanssa
Sairaanhoitajan arviointijakso
- Kehitys- ja taustatietojen kokoaminen
- Vanhemman tapaaminen
- Lapsen tapaaminen
- Lomaketiedon kerääminen
- Päiväkodin tai koulun opettajan haastattelu
- Tarvittaessa päiväkoti- tai koulukäynti
- Verkostoyhteistyö
- Moniammatillinen tiimi (sairaanhoitaja, psykologi, lääkäri)
- Arviointijakson päätteeksi muodostetaan yhdessä perheen kanssa näkemys tilanteesta ja hoidontarpeesta ja laaditaan jatkosuunnitelma. Tarvittaessa sairaanhoitaja järjestää verkostotapaamisen.
Lääkärin arvio tarvittaessa
- Mahdollisen diagnoosin asettaminen
- Jatkosuunnitelman laatiminen yhdessä perheen kanssa
Psykologin arvio tarvittaessa
- Psykologin tutkimustarpeen arvio
- Psykologin tutkimus
Vastaanotolla tarjotaan yksilö- ja ryhmämuotoisia määrämittaisia tutkittuun tietoon tai näyttöön perustuvia hoitomuotoja.
- Cool Kids
- Psykoedukaatio
- Määrämittaiset lapsen ja/tai vanhempien sairaanhoitajan interventiot
- Dialoginen perheohjaus
- Ihmeelliset vuodet-vanhemmuusryhmä
- Vanhemmuus taito-ohjelma-oppi
- Strategiakurssi
- Neuropsykiatrinen ohjaus ja valmennus
- ADHD-lääkehoidot 6 vuotta täyttäneille
- Laaditaan tarvittavat lääkärin lausunnot Kelan etuisuuksien ja kuntoutuksen hakemiseksi.
Perheiden sosiaalityö vastaa palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä ja varhaisen vaiheen perheiden sosiaalityöstä. Lapsen palvelutarpeen arviointi ja tuki on tarkoitettu lapsille ja perheille, joilla on vaikeasti kuormittava elämäntilanne ja tuen tarve. Palvelujen tarvetta arvioidaan, jotta lapsi tai perhe saisi sopivan avun. Tuen ja palveluiden tarvetta arvioidaan kokonaisvaltaisesti yhdessä perheen kanssa.
Palvelutarpeen arviointi sisältää 1-5 tapaamista ja kestää enintään kolme kuukautta. Perheiden sosiaalityön asiakkaaksi ohjaudutaan lapsen palvelutarpeen arvioinnin kautta.
Perheiden sosiaalityön perhetyötä voidaan tarjota perheille palvelutarpeen arvioinnin aikana. Perhetyö on tavoitteellista, suunnitelmallista ja moniammatillista työskentelyä perheen tarpeiden mukaisesti. Perhetyössä tuetaan perhettä lapsen ja vanhempien hyvinvointiin liittyen, tuetaan vanhemmuuden haasteissa, vahvistetaan perheen voimavaroja ja tuetaan perheen sosiaalisia suhteita ja kehitetään verkostoyhteistyötä.
Varhaisen tuen perhetyö toteuttaa perhetyötä ennaltaehkäisevällä työotteella ennen tilanteiden kriisiytymistä. Varhaisen tuen perhetyön lyhytkestoista muutostyöskentelyä voidaan tarjota perheelle palvelutarpeen arvioinnin aikana.
Hoidon ja tuen tarpeen arviointi
Äitiys ja lastenneuvola
Jokaisella neuvolakäynnillä tuetaan ja arvioidaan lapsen mielenterveyttä ja perheen hyvinvointia. Perheiden kanssa käytävien voimavaralähtöisten keskusteluiden avulla voidaan vahvistaa arjessa tarvittavia taitoja sekä pärjäämisen tunnetta. Voimavaralähtöinen keskustelu auttaa myös tunnistamaan ja ottamaan puheeksi huolia ja mahdollisia vaikeuksia sekä kartoittaa tuen tarvetta.
- Tarvittaessa sovitaan tukikäynti/käynnit neuvolaan, varhaisen tuen perheohjaajan kotikäynti tai kutsutaan koolle monialainen asiantuntijaryhmä, Yhdessä-tiimi
- Tarvittaessa ohjaus Vauvatiimiin
- Huomaa hyvä lapsessa -Voimaperheohjelma (4-v. vanhempien tueksi ja käytöshäiriöiden ehkäisyyn).
- Ole läsnä lapsellesi -Voimaperheohjelma (3-v. vanhemmille, vanhemmuuden tueksi)
- 4-vuotiaan laajan terveystarkastuksen yhteydessä yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa
- Ohjattu omahoito-ohjelmat
- Tehdään yhteistyötä perheohjaajien, tarvittaessa perheneuvolan ja kehityksellisten palvelujen kanssa, konsultointi ja ohjaus tarvittaessa erityispalveluihin
- Tuki ja käynnit neuvolassa jatkuvat muiden palveluiden tuen rinnalla
Suunnitelmallista hoitoa ja tukea toteutetaan vastaanottokäyntien yhteydessä.
- Konkreettinen jatkosuunnitelma ja vastuiden sopiminen, perheiden osallisuus
- Psykoedukaatioon kuuluu tavoitteellista tiedon jakamista, terveyden edistämista ja työntekijän ohjaava työote. Psykoedukaation sisältö rakentuu yksilöllisesti lapsen ja perheen tarpeiden ja lapsen kehitysvaiheen mukaisesti. Annetaan mm. tietoa perheelle lapsuuden normaalista ja poikkeavasta psykososiaalisesta kehityksestä sekä ohjataan perhettä toimimaan lapsen tukena.
- Voimavarojen tunnistaminen ja tiedostaminen auttaa vanhempia ylläpitämään suojaavia tekijöitä, tekemään muutoksia sekä ottamaan vastaan tarvittavaa apua ja tukea kuormittavissa tilanteissa.
- Suojaavat tekijät kannattelevat perhettä kuormittavissakin elämäntilanteissa
- Huomioi riskitekijät ja erityisesti niiden kasautuminen. Vanhempien omat varhaiset kuormittavat kokemukset, sosioekonomiset resurssit, koulutustaso, lähisuhdeväkivalta ja lapsen tarpeiden laiminlyönti sekä vanhempien mielenterveyden ongelmat heijastuvat tulevaisuuteen. Riskitekijöiden kasautuessa perheelle tulee aina tarjota tukea.
- Tukikäyntien sopiminen
- Monialainen arviointi neuvolassa ja koulun opiskeluhuollossa. Mukana mm. varhaisen tuen perheohjaaja, neuvolassa Yhdessä-tiimi (terveydenhoitaja, perheohjaaja, sosiaaliohjaaja, varhaiskasvatus), kehityksen tuen tiimi, perheneuvola, sosiaalipalvelut.
- Opiskeluhuollon palveluissa tehdään kokonaistilanteen kartoituksen jälkeen yhdessä oppilaan ja tarvittaessa huoltajan kanssa suunnitelma annettavasta tuesta. Suunnitelmassa päätetään tavoitteet, käytettävät menetelmät (esim. LOOH, NOOH, ALI, CoolKids) ja sovitaan työskentelyn etenemisestä.
- Äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa koulutetaan kaikki terveydenhoitajat ohjattuun omahoitoon vuoden 2023-2024 aikana.
Lisätietoja:
Äitiys ja lastenneuvola
Opiskeluhuolto
- Opiskeluhuollon palveluissa tehdään kokonaistilanteen kartoituksen jälkeen yhdessä oppilaan ja tarvittaessa huoltajan kanssa suunnitelma annettavasta tuesta. Suunnitelmassa päätetään tavoitteet, käytettävät menetelmät (esim. LOOH, NOOH, ALI, CoolKids) ja sovitaan työskentelyn etenemisestä.
- https://www.mielenterveystalo.fi/fi/ammattilaisille
- Oppilaitoksessa on mahdollista koota monialainen asiantuntijaryhmä, joka arvioi ja suunnittelee yksittäisen oppilaan tuen tarvetta. Monialaisen asiantuntijaryhmän voi koota joku oppilaitoksen henkilöstöstä.
Jokaisella kouluterveydenhuollon oppilastapaamisella arvioidaan ja tuetaan lapsen mielenterveyttä ja perheen hyvinvointia.
- Tarvittaessa järjestetään tukikäyntejä (oppilashuollon henkilöstö, terveydenhoitaja, koulukoutsit, kuraattorit, nepsy-valmennus)
- Koululääkärin konsultaatio tarvittaessa
- Kouluterveydenhuolto - Duodecim (terveysportti.fi)
- Opettajan arvio laajojen terveystarkastusten yhteydessä 1.- ja 5.-luokalla
Lisätietoja:
Kouluterveydenhuolto - Duodecim (terveysportti.fi)
Opiskeluhuolto
Perheneuvola
Perheneuvola on tarkoitettu alle 13-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Perheneuvolassa työskentelee sosiaalityöntekijöitä, psykologeja, perheohjaaja, palveluohjaaja ja palvelusihteeri. Konsultoiva lääkäri osallistuu moniammatilliseen työryhmään kehityksellisistä palveluista.
Perheneuvolassa arvioidaan, tutkitaan sekä ennalta ehkäistään lasten lieviä mielenterveyshäiriöitä.
- Yksilö-, pari-, perhe- ja ryhmäkohtainen työskentely
- Lapsen ja vanhemman yksilö- ja yhteiskäyntejä
- Tuki toteutuu monesti vanhempien kanssa tehtävän työn kautta
- Terapeuttinen työskentely ja vuorovaikutuksen arviointi, tuki ja hoito
- MIM, Theraplay, WMCI, Ihmeelliset vuodet, Sylitellen, HoiLe
Palvelukohtainen suunnitelma ja siihen sisältyvä kasvatus- ja perheneuvonnassa toteutuva lapsen varhaisen mielenterveyden hoidon ja tuen suunnitelma
- Moniammatillinen tutkimus, interventio ja hoidon suunnittelu
- Jatkuva hoidon arviointi
- Yhteistyö lapsen ja perheen verkostojen kanssa huoltajan/huoltajien luvalla
- Konsultointi (konsultoiva lastenpsykiatri, kehitykselliset palvelut, lastenpsykiatria)
- Huomioithan myös tässä vaiheessa luottamuksen rakentamisen ja ylläpitämisen sekä asiakkaiden kuulluksi tulemisen kokemuksen merkityksen
Perheneuvola
Kehityksellisten palveluiden vastaanotto
Kehityksellisten palveluiden vastaanotto on tarkoitettu alle 13-vuotiaille lapsille perheineen. Vastaanotolla toimii lääkäreitä, sairaanhoitajia ja psykologeja. Kehityksellisten palveluiden vastaanotolla arvioidaan, tutkitaan ja hoidetaan lieviä ja keskivaikeita lasten mielenterveydenhäiriöitä.
- Vastaanotolla tarjotaan yksilö- ja ryhmämuotoisia määrämittaisia, ensisijaisesti tutkittuun tietoon tai näyttöön perustuvia hoitomuotoja.
- Kehityksellisten palveluiden vastaanoton hoito- ja kuntoutusmuodot
- Cool Kids
- Psykoedukaatio
- Määrämittaiset lapsen ja/tai vanhempien sairaanhoitajan interventiot
- Dialoginen perheohjaus
- Ihmeelliset vuodet-vanhemmuusryhmä
- Vanhemmuus taito-ohjelma-oppi
- Strategiakurssi
- Neuropsykiatrinen ohjaus ja valmennus
- Laaditaan tarvittavat lääkärin lausunnot Kelan etuisuuksien ja kuntoutuksen hakemiseksi.
Kehityksellisten palveluiden vastaanotto
Kotiin vietävät palvelut
Perheiden sosiaalityön perhetyö
Perheiden sosiaalityön perhetyö työskentelee perheen tukemiseksi suunnitelmallisesti, moniammatillisesti ja kuntouttavalla työotteella perheissä joissa on alle 18-vuotias lapsi. Perhetyö on perheiden sosiaalityön palvelu, jota ohjaa sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja perheiden sosiaalityöstä ja josta tehdään aina päätös palvelusta. Perhetyön työskentely perustuu perheen kanssa yhdessä laadittuun perhetyön suunnitelmaan. Perhetyö tarjoaa lapselle turvallisen ja luottamuksellisen aikuisen, jonka kanssa hän voi keskustella tunteistaan ja huolistaan. Perhetyö auttaa vanhempia tunnistamaan ja käsittelemään lapsen mielenterveyden ongelmia sekä tarjoaa heille tukea ja ohjausta siinä, miten he voivat tukea lastaan. Perhetyö tukee perhettä ottamaan kotona käyttöön keinoja ja menetelmiä, joita perhe on saanut esimerkiksi erityisen tuen palveluista (esim. lastenpsykiatria). Lisäksi perhetyö auttaa parantamaan perheen vuorovaikutusta ja vahvistamaan perheenjäsenten välistä suhdetta joka tukee lapsen mielen hyvinvointia.
Lapsiperheiden kotipalvelu
Lapsiperheiden kotipalvelu tarjoaa tilapäistä arjen apua ja vanhemmuuden tukea lapsiperheille. Kotipalvelua myönnetään toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella perheille joissa on alle 18-vuotias lapsi. Kotipalvelu tarjoaa konkreettista apua arkeen, joka vähentää perheenjäsenten stressiä ja parantaa lapsen hyvinvointia ja perheen ilmapiiriä. Kotipalvelussa vahvistetaan myös vanhemmuuden taitoja pohtimalla keinoja, mitkä voisivat tukea perheen ilmapiiriä ja lapsen kasvuympäristöä. Kotipalvelu voi osaltaan tunnistaa mahdolliset mielenterveyden haasteet varhaisessa vaiheessa ja ohjata perhettä hakemaan oikeanlaista tukea ja hoitoa.
Kotiin vietävät palvelut
Perheiden sosiaalityö
Perheiden sosiaalityön tehtävänä on tukea ja auttaa perhettä löytämään omat voimavarat selviytyä arjen haasteista. Työntekijät työskentelevät niiden perheiden kanssa, jotka toivovat muutosta esim. arkeen, elämänhallintaan tai perheenjäsenten väliseen vuorovaikutukseen. Perheiden sosiaalityön asiakkaana oleva lapsi saa sosiaalihuoltolain mukaisen omatyöntekijän. Omatyöntekijä voi esimerkiksi koordinoida ja arvioida riittäviä tukimuotoja yhdessä perheen ja muiden toimijoiden kanssa sekä ohjata ja neuvoa asiakasperheitään lapsiperheiden asioissa ja palveluissa.
Perheiden sosiaalityön asiakkaana olevalle lapselle laaditaan asiakassuunnitelma yhteistyössä lapsen, perheen ja muiden toimijoiden kanssa. Asiakassuunnitelmassa määritellään työskentelyn tavoitteita ja arvioidaan työskentelyn ja asiakkuuden tarvetta ja kestoa.
Perheiden sosiaalityön perhetyö tukee perheitä, mikäli perheessä on perhetyön keinoin tuettavia haasteita ja konkreettisen avun tarvetta. Perhetyöstä tehdään aina päätös perhetyön palvelusta.
Perheiden sosiaalityö
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tukipalvelut
- Mikä tämä palvelukokonaisuus on? Kuvaile sitä lyhyesti mielenterveyden tuen näkökulmasta.
- Ennaltaehkäisevä tuki varhaiskasvatuksessa ja koulussa on…
- Kenelle se on suunnattu?
- Kirjoita tähän vastauksesi
- Miten palveluun pääsee? Mitä tukea ja/tai hoitoa palvelustasi saa lasten mielenterveyteen liittyen?
- Kirjoita tähän vastauksesi
- Mitä keskeisiä työmenetelmiä haluaisit nostaa esiin?
- Kirjoita tähän vastauksesi
- Yhteystiedot
- Kirjoita tähän vastauksesi
- Kenen tahojen kanssa teet yhteistyötä, kun kyse on mielenterveysasioista? Miten se tapahtuu konkreettisesti ja mitä arvoa se tuottaa asiakkaalle?
- Kirjoita tähän vastauksesi
- Muuta, mitä haluaisit vielä nostaa esiin:
- Kirjoita tähän vastauksesi
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tukipalvelut
Kolmannen sektorin tuki
Kolmannen sektorin tuki: Palvelut perustasolla
Kirkon perheneuvonta
Kirkon perheneuvonta tarjoaa ammatillista keskusteluapua parisuhteen ja perheen kysymyksissä sekä elämän kriisitilanteissa. Etelä-Kymenlaakson perheasiain neuvottelukeskus palvelee Kotkan, Haminan, Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän asukkaita.
Tavallisimpia syitä ottaa yhteyttä ovat vuorovaikutusongelmat, erokysymykset, oma tai puolison uskottomuus ja muut erilaiset kriisit. Asiakkaaksi voi tulla yhdessä kumppanin kanssa tai yksin. Kohtaamme asiakkaat perheiden ja parisuhteiden moninaisuutta kunnioittaen. Työntekijöitämme sitoo vaitiolovelvollisuus.
Perheneuvonta on asiakkaalle maksutonta.
Perheasiain neuvottelukeskus toimii Kotkassa osoitteessa Kaivokatu 17 A, 3. kerros
Ajanvaraus tiistai–torstai kello 9-12, puh. 040 196 7509.
Mannerheimin lastensuojeluliiton MLL:n Kaakkois-Suomen piiri
MLL:n toiminta on suunnattu lapsille ja vanhemmille. Lapsi saa tukea tunteiden tunnistamiseen ja niistä puhumiseen sekä vertaistukea. Vanhemmat saavat tukea vanhemmuuteen, vertaistukea, keskusteluseuraa ja konkreettisia vinkkejä arkeen.
Palveluun pääsee ottamalla yhteyttä MLL:n Kaakkois-Suomen piirin työntekijöihin.
Vertaisryhmätoiminta lapsille
- 5–12-vuotiaille eroperheiden lapsille suunnattu vertaisryhmä auttaa lasta käsittelemään vanhempien eroon liittyviä tunteita ja muutoksia sekä tunnistamaan ja ymmärtämään omia tunteitaan.
Yksilöllinen tuki lapsille
- 6–17-vuotiaille lapsille yksinäisyyttä ehkäisevä kaveritoiminta, joka vahvistaa lapsen vuorovaikutustaitoja ja itsetuntoa. Lapsi saa aikuisen kaverin, jonka kanssa pääsee tekemään mieleisiä asioita ja juttelemaan lapselle tärkeistä asioista. Heppakaveritoiminnassa mukana on myös hevonen, mikä vahvistaa mielen hyvinvointia.
- 7–12-vuotiaille lapsille koulumotivaatiota ylläpitävä läksykummitoiminta. Lapsi saa henkilökohtaista tukea koulunkäyntiin sekä luotettavan aikuisen juttuseuraa läksykummin avulla.
Vertaisryhmätoiminta vanhemmille: Vertaisryhmät vahvistavat vanhemmuutta sekä lapsen ja vanhemman välistä suhdetta.
Yksilöllinen tuki vanhemmille: Tukihenkilötoiminta (perhekummitoiminta ja ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta) vahvistaa vanhemmuutta, ehkäisee yksinäisyyttä ja antaa tukea vanhemmuudesta keskustelemiseen.
Keskeiset työmenetelmät
- vertaisryhmät, keskustelut, henkilökohtainen tuki
Yhteystiedot
Kakspy ry, perhe- ja läheistyö
Tukea heille, joiden lähipiirissä on mielenterveyden tai päihteidenkäytön haasteita. Tarjoamme oireilevan läheisille tietoa, tukea ja virkistystä. Läheinen voi olla lapsi, vanhempi, sisarus, isovanhempi tai muu perheen tilanteesta huolestunut, vaikkapa ystävä.
Kakspy perhe- ja läheistyö on tarkoitettu heille, joilla on huoli läheisen mielenterveydestä tai päihteiden käytöstä. Vanhemmalla voi olla huoli lapsesta tai lapsella vanhemmasta, muusta perheenjäsenestä tai ystävästä
Kakspyn perhe- ja läheistyö on luottamuksellista, avointa ja maksutonta kaikille. Mukaan pääsee ottamalla yhteyttä perhe- ja läheistyöntekijään.
Työmuotojamme ovat
Yksilö- tai perhetapaamiset sosiaali- tai terveysalan ammattilaisen, kokemusasiantuntijan tai vertaisohjaajan kanssa. Tapaamiset painottuvat yhteisen ymmärryksen rakentamiseen perheen selviytymiskeinoista ja voimavaroista.
Suljetut ja avoimet vertaistukiryhmät tunnistettuihin tarpeisiin. Säännöllisesti pyöriviä ryhmiä mm. suljetut vertaisryhmät psyykkisesti oireilevien lasten tai nuorten vanhemmille, Voikukkia-ryhmät sijoitettujen lasten vanhemmille, vain vähän väsyneet pienten lasten vanhemmille, äitien voimavararyhmä ja haasteena koulupoissaolot-ryhmä ahdistuneiden nuorten vanhemmille ja avoimet ryhmät mielenterveysläheisille ja huumeita käyttävien läheisille. Lisäksi avoimia virkistys ja hyvinvointiryhmiä.
Keskeiset työmenetelmät
Toipumisorientaatio, psykoedukatiivinen työskentely, dialoginen perhetyö, palaset-malli
Yhteystiedot
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys tukee haavoittavassa elämäntilanteessa olevia lapsia ja perheitä. Yhdistyksen toimintamuodoissa lasten mielenterveyttä tuetaan vanhemmuutta vahvistamalla ja / tai suoraan lasten kanssa työskentelemällä. Keskeinen tavoite on turvallisen arjen vahvistuminen. Vanhemmuustyöskentelyssä painottuu vanhemman ja lapsen välisen suhteen ja vuorovaikutuksen vahvistaminen sekä ymmärryksen lisääminen lapsen tilanteesta. Yhdistyksen toiminta kattaa palveluita ennaltaehkäisevästä erityistason palveluihin. Erityinen asiantuntijuus vaativaan vauva-, väkivalta-, ero- ja vanhemmuustyöhön liittyvissä asioissa.
Palvelut
Chatistä saa apua moneen elämäntilanteeseen: väkivaltaan, lapsiperheen erotilanteessa, vauvan unipulmiin ja muihin vauvaperheen haasteisiin tai, kun päihteet aiheuttavat huolta.
Valtakunnallinen verkkoauttaminen
Lasten vertaisryhmät Tenavatupa ja Yökylä: erityisen tuen tarpeessa oleville perheille, joissa on leikki-alakouluikäisiä lapsia. Toiminnan avulla vahvistetaan lasten hyvinvointia ja tuetaan vanhempien jaksamista arjessa.
Isä-lapsikerho: tarjoaa 1-5v. lapsille ja isille mukavaa yhdessä tekemistä. Tavoitteena vahvistaa isän ja lapsen suhdetta ja tarjota vertaistukea.
Vapaaehtoisdoulatoiminta: erityisen tuen tarpeessa oleville odottaville perheille. Tavoitteena vähentää odotusaikaan liittyvää stressiä ja lisätä turvallisuudentunnetta synnytykseen valmistautuessa ja tarvittaessa synnytyksen aikana. https://ensijaturvakotienliitto.fi/kymenlaaksonensijaturvakoti/nain-me-autamme/odotus-ja-vauva-aika/#doulatoiminta
Baby blues -toiminnan tarkoituksena on tukea odottavien ja vauvaperheiden vanhempien jaksamista ja masennuksesta toipumista sekä vauvan uni-valverytmin löytymistä.
Pysäkki auttaa perhe- ja lähisuhdeväkivallan tekijöitä, kokijoita ja altistuneita aikuisia, nuoria ja lapsia.
Väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkki
Ero lapsiperheessä työ tarjoaa ammatillista tukea eropohdintaan, yhteistyövanhemmuuden kysymyksiin ja erokriisiin.
Pidä kiinni -avopalveluyksikkö Nupun asiakkaaksi on tervetullut Kymenlaaksossa asuva vauvaa odottava perhe tai vauvaperhe, jolla on päihdeongelma.
Pidä kiinni – avopalveluyksikkö Nuppu
Etsivän ja matalan kynnyksen työn kohderyhmänä ovat raskaana olevat, vauva- ja pikkulapsiperheet, joilla on riski altistua päihteistä aiheutuville haitoille. Lisäksi tavoitteena on jakaa tietoa ja ohjausta matalalla kynnyksellä päihteiden käytön vaikutuksista raskausaikana, perheissä ja vanhemmuudessa sekä niihin liittyvistä palveluista.
Etsivän ja matalan kynnyksen työ
Päiväryhmä Untuvaan on tervetullut vauvaa odottava tai alle 2 -vuotiaan lapsen perhe. Untuva tarjoaa ammatillisesti ohjattua vertaistukea. Päiväryhmään hakeutumisen syitä voivat olla esim. yksinäisyys, väsymyskierre, mielialan lasku ja lapsen kehitykseen liittyvät huolet.
Keskeiset työmenetelmät
- Kannustava vuorovaikutus ICDP -ohjelma, reflektiivinen ja traumasensitiivinen työote, Hoivaa ja leiki -interventio, Lapsen kaltoinkohtelun katkaiseminen (LKK -ohjaus), Trappan-malli, Turva10
Yhdistyksessä olevaa erityisosaamista toivotaan hyödynnettävän laajasti asiakkaiden tarvitsemien palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
Kolmannen sektorin tuki
Palvelut erityistasolla
Lastensuojelu
Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun lapsella on todettu suojelun ja lastensuojelun tukitoimien tarve. Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista, iänmukaisen kasvun ja kehityksen turvaamisesta. Lapsen vanhemman ja muun huoltajan tulee turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa säädetään.
- Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia (lastensuojelulaki §2) yhteistyössä perheen kanssa.
Lastensuojelussa järjestetään lapselle ja hänen perheelleen avohuollon tukitoimia yhteisesti tehdyn asiakassuunnitelman mukaisesti. Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia
- Avohuollon tukitoimet ovat aina ensisijaisia
- Avohuollon tukitoimia ovat muun muassa lastensuojelun sosiaalityö ja sosiaaliohjaus, tehostettu perhetyö, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta, perhekuntoutus ja lapsen sijoitus avohuollon tukitoimenpiteenä.
Huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen on lastensuojelutyön viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys.
Lisätietoja:
Lastensuojelu
Lastenpsykiatria
Lastenpsykiatrian yksikkö
Kymenlaakson hyvinvointialueen lastenpsykiatrian yksikkö vastaa Haminan, Kotkan, Kouvolan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidon palveluista. Valinnanvapauden puitteissa tarjoamme palveluita myös muiden alueiden asiakkaille. Yksikössä toimii arviointi-, konsultaatio- ja intensiivityöryhmä, tutkimus-, hoito- ja kuntoutustyöryhmä ja päiväyksikkö. Lapsen hoitava lääkäri säilyy samana, vaikka lapsen hoito siirtyisi toiselle työryhmälle. Toimipisteet ovat Kotkassa ja Kouvolassa. Lastenpsykiatrian hoitoa toteutetaan erikoissairaanhoidon kriteerien mukaisesti. Lastenpsykiatrisessa hoidossa pyritään rakentamaan ja tukemaan lapsen arjen ydinsuhdetta, kiintymyssuhdetta läheisiin aikuisiin yhdessä heidän kanssaan.
Lastenpsykiatrian arviointityöryhmä vastaanottaa hoidon tarpeen arviointia vaativat lähetteet koko Kymenlaakson alueelta alle 13-vuotiaista lapsista. Moniammatilliseen tiimiin osallistuu ylilääkäri, lapsen hoitava lääkäri, hoitotyöntekijöitä, psykologi ja toimintaterapeutti. Fysioterapeutti ja sosiaalityöntekijä ovat käytettävissä tarpeen mukaan. Työtapa on joustava ja asiakaslähtöinen. Yhteistyötä pyritään tekemään monipuolisesti lapsen ja perheen verkostossa.
Arviointityöryhmä vastaa lisäksi lastenpsykiatrisesta konsultaatiosta sekä akuutti- ja intensiivityöskentelystä.
Lastenpsykiatrian tutkimus-, hoito- ja kuntoutustyöryhmä vastaa lastenpsykiatrisesta tutkimuksesta, hoidosta ja kuntoutuksesta. Työryhmään kuuluu kaksi poliklinikkaa ja päiväyksikkö. Hoito ja kuntoutus toteutetaan joko oman työryhmän ammattilaisten, KELAN tai ostopalveluterapian kautta yhteistyössä lapsen arkeen kuuluvan verkoston kanssa. Hoito perustuu mahdollisuuksien mukaan näyttöön perustuviin malleihin ja yksilölliseen hoitoon sekä ryhmämuotoiseen hoitoon. Lastenpsykiatrian tehtäviin kuuluu lastenerikoissairaanhoidon tasoiseksi määriteltyjen lääkitysten aloitus ja seuranta.
Lastenpsykiatrian pikkulapsitiimi vastaa 0-3-vuotiaiden lasten hoidosta. Lähete ohjataan arviointitiimille, josta nimetään vastuutyöntekijä. Työpari voi tulla myös tutkimus-, hoito- ja kuntoutustyöryhmästä.
Lastenpsykiatrian konsultaatiot ammattilaisille
Konsultaation avulla on mahdollisuus saada lastenpsykiatrinen näkökulma tai kannanotto lapsen/perheen tilanteeseen ja poh-tia yhdessä mahdollisuuksia lapsen psyykkisen kehityksen tukemiseksi. Yhdessä voidaan arvioida lapsen tarvetta lasten-psykiatriseen arviointiin, tutkimukseen tai hoitoon.
Konsultaation avulla voidaan tukea perustasoa lapsen ja perheen hoidon tarpeen arvioinnissa ja oikean tuen löytämises-sä ilman, että asiakkuutta tarvitaan lastenpsykiatriaan.
Yhteistyössä perustason kanssa lastenpsykiatria järjestää ryhmätoimintoja.
Lastenpsykiatria
Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalvelut
- Mikä tämä palvelukokonaisuus on? Kuvaile sitä lyhyesti mielenterveyden tuen näkökulmasta.
- Ennaltaehkäisevä tuki varhaiskasvatuksessa ja koulussa on…
- Kenelle se on suunnattu?
- Kirjoita tähän vastauksesi
- Miten palveluun pääsee? Mitä tukea ja/tai hoitoa palvelustasi saa lasten mielenterveyteen liittyen?
- Kirjoita tähän vastauksesi
- Mitä keskeisiä työmenetelmiä haluaisit nostaa esiin?
- Kirjoita tähän vastauksesi
- Yhteystiedot
- Kirjoita tähän vastauksesi
- Kenen tahojen kanssa teet yhteistyötä, kun kyse on mielenterveysasioista? Miten se tapahtuu konkreettisesti ja mitä arvoa se tuottaa asiakkaalle?
- Kirjoita tähän vastauksesi
- Muuta, mitä haluaisit vielä nostaa esiin:
- Kirjoita tähän vastauksesi
Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalvelut
Kolmannen sektorin tukipalvelut
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys tukee haavoittavassa elämäntilanteessa olevia lapsia ja perheitä. Yhdistyksen toimintamuodoissa lasten mielenterveyttä tuetaan vanhemmuutta vahvistamalla ja / tai suoraan lasten kanssa työskentelemällä. Keskeinen tavoite on turvallisen arjen vahvistuminen. Vanhemmuustyöskentelyssä painottuu vanhemman ja lapsen välisen suhteen ja vuorovaikutuksen vahvistaminen sekä ymmärryksen lisääminen lapsen tilanteesta. Yhdistyksen toiminta kattaa palveluita ennaltaehkäisevästä erityistason palveluihin. Erityinen asiantuntijuus vaativaan vauva-, väkivalta-, ero- ja vanhemmuustyöhön liittyvissä asioissa.
Palvelut
Chatistä saa apua moneen elämäntilanteeseen: väkivaltaan, lapsiperheen erotilanteessa, vauvan unipulmiin ja muihin vauvaperheen haasteisiin tai, kun päihteet aiheuttavat huolta.
Valtakunnallinen verkkoauttaminen
Lasten vertaisryhmät Tenavatupa ja Yökylä: erityisen tuen tarpeessa oleville perheille, joissa on leikki-alakouluikäisiä lapsia. Toiminnan avulla vahvistetaan lasten hyvinvointia ja tuetaan vanhempien jaksamista arjessa.
Isä-lapsikerho: tarjoaa 1-5v. lapsille ja isille mukavaa yhdessä tekemistä. Tavoitteena vahvistaa isän ja lapsen suhdetta ja tarjota vertaistukea.
Vapaaehtoisdoulatoiminta: erityisen tuen tarpeessa oleville odottaville perheille. Tavoitteena vähentää odotusaikaan liittyvää stressiä ja lisätä turvallisuudentunnetta synnytykseen valmistautuessa ja tarvittaessa synnytyksen aikana. https://ensijaturvakotienliitto.fi/kymenlaaksonensijaturvakoti/nain-me-autamme/odotus-ja-vauva-aika/#doulatoiminta
Baby blues -toiminnan tarkoituksena on tukea odottavien ja vauvaperheiden vanhempien jaksamista ja masennuksesta toipumista sekä vauvan uni-valverytmin löytymistä.
Pysäkki auttaa perhe- ja lähisuhdeväkivallan tekijöitä, kokijoita ja altistuneita aikuisia, nuoria ja lapsia.
Väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkki
Ero lapsiperheessä työ tarjoaa ammatillista tukea eropohdintaan, yhteistyövanhemmuuden kysymyksiin ja erokriisiin.
Pidä kiinni -avopalveluyksikkö Nupun asiakkaaksi on tervetullut Kymenlaaksossa asuva vauvaa odottava perhe tai vauvaperhe, jolla on päihdeongelma.
Pidä kiinni – avopalveluyksikkö Nuppu
Etsivän ja matalan kynnyksen työn kohderyhmänä ovat raskaana olevat, vauva- ja pikkulapsiperheet, joilla on riski altistua päihteistä aiheutuville haitoille. Lisäksi tavoitteena on jakaa tietoa ja ohjausta matalalla kynnyksellä päihteiden käytön vaikutuksista raskausaikana, perheissä ja vanhemmuudessa sekä niihin liittyvistä palveluista.
Etsivän ja matalan kynnyksen työ
Päiväryhmä Untuvaan on tervetullut vauvaa odottava tai alle 2 -vuotiaan lapsen perhe. Untuva tarjoaa ammatillisesti ohjattua vertaistukea. Päiväryhmään hakeutumisen syitä voivat olla esim. yksinäisyys, väsymyskierre, mielialan lasku ja lapsen kehitykseen liittyvät huolet.
Keskeiset työmenetelmät
- Kannustava vuorovaikutus ICDP -ohjelma, reflektiivinen ja traumasensitiivinen työote, Hoivaa ja leiki -interventio, Lapsen kaltoinkohtelun katkaiseminen (LKK -ohjaus), Trappan-malli, Turva10
Yhdistyksessä olevaa erityisosaamista toivotaan hyödynnettävän laajasti asiakkaiden tarvitsemien palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
Kolmannen sektorin tukipalvelut
Vammaispalvelut
- Mikä tämä palvelukokonaisuus on? Kuvaile sitä lyhyesti mielenterveyden tuen näkökulmasta.
- Ennaltaehkäisevä tuki varhaiskasvatuksessa ja koulussa on…
- Kenelle se on suunnattu?
- Kirjoita tähän vastauksesi
- Miten palveluun pääsee? Mitä tukea ja/tai hoitoa palvelustasi saa lasten mielenterveyteen liittyen?
- Kirjoita tähän vastauksesi
- Mitä keskeisiä työmenetelmiä haluaisit nostaa esiin?
- Kirjoita tähän vastauksesi
- Yhteystiedot
- Kirjoita tähän vastauksesi
- Kenen tahojen kanssa teet yhteistyötä, kun kyse on mielenterveysasioista? Miten se tapahtuu konkreettisesti ja mitä arvoa se tuottaa asiakkaalle?
- Kirjoita tähän vastauksesi
- Muuta, mitä haluaisit vielä nostaa esiin:
- Kirjoita tähän vastauksesi