Monialainen yhteistyö perheen kanssa
Monialainen yhteistyötapaaminen järjestetään sosiaali- ja terveydenhuollon toimesta silloin, jos tarvitaan lisätukea muilta ammattilaisilta . Aloite voi tulla teiltä itseltänne tai ammattilainen voi sitä ehdottaa. Kokoamme verkoston lapsesi ja perheesi hoidon ja arjen tuen kannalta keskeiset toimijat. Tapaamisessa pohdimme yhdessä, mitä tuen vahvistamista lapsenne ja perheenne tarvitsee.
Toivomme teidän tuovaan mukaan tapaamiseen tiedot lapsellenne mahdollisesti aiemmin tehdyistä tutkimuksista. Yhteisen keskustelun pohjalta suunnittelemme palvelukokonaisuuden täydentämistä, mikäli olemassa olevat tukitoimet nähdään riittämättömiksi. Lisäksi pohdimme, onko lapsellenne tarvetta toteuttaa muita lisätutkimuksia.
Palaverissa lapsellenne voidaan määritellä myös vastuutyöntekijä, joka jatkossa koordinoi palveluja. Hänen puoleensa voitte tarvittaessa kääntyä asioidenne hoitoon liittyvissä asioissa.
Yhteinen suunnitelma ohjaa perheenne kanssa toteutettavaa monialaista yhteistyötä
Yhteistyötapaamisessa sovitaan konkreettiset tavoitteet ja eteneminen. Suunnitelmassa sovitaan perheen ja ammattilaisten roolit asioiden edistämisessä. Sovimme myös aikatauluista tarpeidenne mukaisesti.
Suunnitelmaa tehdessä huomioimme perheenne tarpeet ja voimavarat. Suunnitelma annetaan teille ja kaikille tapaamiseen osallistuneille ammattilaisille.
Tapaamisessa kanssanne sovitaan siitä, miten ammattilaiset voivat jakaa lapsen/nuoren hoitamisessa kertyvää tietoa toistensa kanssa. Moniammatillista yhteistyötä tehdään antamanne luvan mukaisesti.
Keitä voi kuulua monialaiseen yhteistyöverkostoon?
Lapsenne ja perheenne asioissa monialaisessa yhteistyöverkostossa toimivat jatkossa sovitun mukaan aiemmin mukana olleet ammattilaiset sekä uudet mukaan kutsutut tahot. Yhteistyöverkosto voi muodostua esimerkiksi seuraavista toimijoista:
- neuvola
- opiskeluhuolto
- lapsiperheiden sosiaalityö
- perhetyö
- perheneuvola
- kehityksellisten palveluiden vastaanotto ja lasten kuntoutus
- nuorten matala
- Kehitysvammalääketieteen poliklinikka
- varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus
- aikuispalvelut
- järjestöt
- erikoissairaanhoidon toimijat
Tuki varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja kotona
Yhteistyötapaamisessa sovitut varhaiskasvatuksessa tai perusopetuksessa sekä kodissa tehtävät tukitoimet ja ohjaus aloitetaan heti. Perheellenne tarjotaan käytännön tietoa arkenne tueksi. Ohjauksen tavoitteena on parantaa koko perheenne selviytymistä ja hyvinvointia arkielämässä
Mistä saan/löydän lisää tietoa?
Yhdessä tekemäämme suunnitelmaan kirjataan henkilöt, jotka työskentelevät jatkossa kanssanne. Myös heidän yhteystietonsa löytyvät suunnitelmasta.
Voitte olla yhteydessä sovittuihin yhteyshenkilöihin, mikäli asianne hoitoon liittyy epäselvyyksiä.
Tämä sisältö on suunnattu ammattilaisille.
Sisällys
Monialaisen tapaamisen järjestäminen
Monialaiseen yhteistyötapaamiseen osallistuvat:
Monialaisen yhteistyön tavoite
Monialaisen yhteistyötapaamiseen valmistautuminen ja tapaamista ohjaavat pääperiaatteet
Ensimmäisen tapaamisen tavoitteena on
Tapaamisen vetäminen ja asioiden kirjaaminen
Monialaisen tapaamisen järjestäminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen, nuoren ja perheen ympärille voidaan koota monialainen verkosto, kun lapsen asioiden hoitamiseksi tarvitaan eri ammattilaisten osaamista ja ammattitaitoa.
Monialaiseen yhteistyötapaamiseen osallistuvat:
- Perhe (biologinen perhe, uusperheet, bonusperheet, sijais- ja adoptioperhe)
- Koollekutsuja
- Mahdollinen vastuutyöntekijä/omatyöntekijä
- Lisäksi tarpeen mukaan:
- Neuvolan terveydenhoitaja, neuvolalääkäri
- Varhaiskasvatus: varhaiskasvatuksen opettaja ja/tai lastenhoitaja ja/tai ohjaaja ja/tai VEO ja/tai varhaiskasvatusyksikön johtaja ja/tai psykososiaalisen oppilashuollon edustaja (koulukuraattori, psykologi)
- Kouluterveydenhoitaja, koululääkäri
- Koulun edustaja: opettaja, erityisopettaja, koulunkäynninohjaaja, rehtori, psykososiaalisen oppilashuollon edustaja (koulukuraattori, psykiatrinen sairaanhoitaja, psykologi)
- Perheneuvolan edustaja: perheneuvoja, sosiaalityöntekijä, psykologi, konsultoiva lastenpsykiatri
- Lapsiperheiden sosiaalityön edustaja: sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, perheohjaaja
- Vammaispalveluiden edustajat
- Kehitysvammalääketieteen poliklinikka
- Kehitykselliset palveluiden vastaanotto ja lasten kuntoutus: puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, psykologi, sairaanhoitaja, lääkäri
- Lastensuojelun edustaja: sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, perheohjaaja, sijaishuollon sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja
- Erikoissairaanhoidon edustajat: Lastenneurologia, Lastenpsykiatria, Nuorisopsykiatria, Lastentaudit
- Yksityinen yksilö-/perhepsykoterapeutti, puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti
- Ostopalvelutyöntekijät: ammatillinen perhetyöntekijä ja tukihenkilö ja tukiperhe, psykologi, sosiaalityöntekijä
- Järjestön edustajat: mm. MLL, Ensi- ja turvakotiyhdistys, seurakunnan työntekijä (diakoni, lastenohjaaja, perheneuvoja, pappi)
- Aikuispalveluiden edustajat: Mielenterveys- ja päihdepalvelut, aikuissosiaalityö, TE-palvelut
Monialaisen yhteistyön tavoite
Monialainen yhteistyö selkeyttää sekä asiakkaalle että verkostolle sen, mitä kukin tekee ja minkälaisella aikataululla. Lisäksi se vähentää päällekkäisen työn tekemistä ja säästää sekä asiakkaan että työtekijöiden aikaa. Monialaisessa yhteistyössä asiakkaalle voidaan määritellä vastuutyöntekijä, joka koordinoi asiakkaan palveluja ja on vastuussa yhteistyöstä. Hänen puoleen asiakas tietää kääntyä tarvittaessa. Tämä parantaa tiedon kulkua ja poistaa kuntoutumisen esteitä asiakkaan polulta. Yhteistyössä ei pidä unohtaa lapsen ja perheen omaa asiantuntijuutta. Kaikki tilanteet ja ongelmat eivät vaadi moniammatillista yhteistyötä, jos ne ovat ratkaistavissa siinä yksikössä, missä asiakas kulloinkin on.
Sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä monialainen yhteistyö on asiantuntijoiden työskentelyä, jossa pyritään ottamaan huomioon kokonaisuus. Monialaisessa yhteistyössä korostuu asiakaslähtöisyys, tiedon ja taidon yhteen kokoaminen, rajojen ylitykset sekä verkostojen huomioiminen.
Monialaisen yhteistyötapaamiseen valmistautuminen ja tapaamista ohjaavat pääperiaatteet:
- Yhteistyötapaamiseen osallistuvat keskeiset ammattilaiset ja asiakasperhe
- Perhe on yhteistyösuunnittelun keskiössä ja arvostettu osallistuja ja toimija
- Lasta ja nuorta osallistetaan keskusteluun ja suunnitteluun ikätasonsa mukaisesti
- Asiakkailta pyydetään ennen tapaamisen alkua lupa puhua tapaamisen oleellisista teemoista
- Yhteistyöneuvotteluun osallistujilla on palvelunsa puitteissa esittää keskeiseksi katsottu tieto lapsen ja perheen tarpeista ja erityispiirteistä.
Ensimmäisen tapaamisen tavoitteena on: (tämä hyvä avata asiakkaalle keskustellen)
- Kertoa osallistujille monialaisen yhteistyön tavoitteet
- Esittäytyä perheelle ja kertoa, miksi kyseisen ammattiryhmän edustajana on paikalla
- Informoida perhettä verkostossa syntyneen tiedon käsittelystä. (Asiakkaalle tiedotetaan, että jokaisessa palvelussa on oma rekisteriselosteensa ja jokainen ammattilaistaho tallentaa saamansa tiedon luottamuksellisena omaan tietojärjestelmäänsä.)
- Selvittää perheen tuen tarve, erityisesti perheen ja lapsen kuulemisen kautta
- Kuulla tasapuolisesti eri ammattilaisten kanta tarvittaville palveluille
- Kertoa palveluista ja etuuksista käydyn keskustelun perusteella
- Sopia, missä palveluissa ja keiden työntekijöiden toimesta asiakkuus jatkuu / alkaa
- Sopia, millä aikataululla asiakkuus palveluissa alkaa
- Sopia kunkin palvelun ja perheen omasta roolista ja tehtävistä
- Sopia mahdollisten lähetteiden tekemisestä ja vastuuttaa lähetteen teko tietylle ammattilaiselle
- Luoda keskustelun pohjalta selkeä ja kaikille osallistujille yhteinen asiakassuunnitelma, jossa myös perheellä on oma roolinsa
- Sopia seuraavan tapaamisen ajankohta ja koollekutsuja, sekä kertoa mitä seuraavalla tapaamiskerralla tapahtuu
- Sopia perheen vastuutyöntekijä
Tapaamisen vetäminen ja asioiden kirjaaminen:
Ensimmäisen tapaamisen ”puheenjohtaja” on koollekutsuja tai erikseen sovittu kokoukseen osallistuja. Jatkossa roolituksesta voidaan sopia erikseen.
Sihteeri nimetään kokouksen alussa muistion/suunnitelman kirjoittajaksi.
Perheen rooli tapaamisessa:
- Family first –periaate
- Dialogisuus
- Perheen tuen tarpeen selkiyttäminen
- Perheen, erityisesti lapsen, kuuleminen
- Perheen kuuleminen, arvostaminen, motivoiminen, sitouttaminen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen.
- Perhe antaa tarvittavat luvat jatkotyöskentelyyn.
- Perhe on saavana osapuolena
Tapaamisen lopuksi
- Tapaamisesta tehty muistio annetaan perheelle ja kaikille osallistujille.
- Perheeltä pyydetään palautetta tapaamisen kulusta tapaamisen lopuksi tai myöhemmin tapaamisen jälkeen (kokemus kuulluksi tulemisesta, tarvittavan tuen saaminen, asioiden eteneminen oikeaan suuntaan).
- Annetaan toimintaohjeet, jos on tyytymätön saamaansa palveluun.
