Huoli lapsesta herää
Onko arki lapsesi kanssa haastavaa? Koetko huolta, keinottomuutta tai avuttomuutta lapsen kanssa, kun käyttäytyminen näyttäytyy levottomalta, tarkkaamattomalta, epäjohdonmukaiselta, ylivilkkaalta, jopa kaoottiselta?
Lapsella voi olla pulmia esimerkiksi:
- puheen, kielen ja motoriikan kehityksessä
- vireystilassa
- päivittäisissä rutiineissa
- erilaisissa siirtymätilanteissa
- vapaissa tilanteissa esim. leikissä tai välitunneilla
- ennakoimattomissa tilanteissa
- päiväohjelman muutoksen hallitsemisessa
- sosiaalisissa kontakteissa
- omaehtoisuudessa
- tunteiden hallinnassa
- levottomuutta eri muodoissa
Oireiden vaikeusaste voi vaihdella suuresti ja näyttäytyä eri tavalla eri ympäristöissä. Aina ei voida määritellä onko kyse häiriöstä (joka johtaisi diagnoosiin), kehityksen poikkeavuudesta vai persoonallisuuden piirteistä, jotka korostuvat esim. erilaisissa kuormittavissa elämäntilanteissa. Kun lapsen/nuoren oireet aiheuttavat merkittävää haittaa arkielämässä, voi kyseessä olla tarkkaavaisuushäiriö (ADHD tai ADD), oppimisvaikeudet, autismikirjon häiriö tai Touretten oireyhtymä.
Lue lisää Terveyskylästä:
Kehitykselliset poikkeavuudet ja oppimisvaikeudet
Lapsen asiassa sinun asiantuntijuutesi vanhempana on erityisen tärkeää. Älä jää jää yksin miettimään ja pohtimaan arjen sujuvuutta ja mahdollisia haasteita lapsesi kanssa. Tuntemasi huoli kannattaa aina ottaa rohkeasti puheeksi, sillä tuen rakentamiseen on monia vaihtoehtoja.
Lapsen ja perheen arjessa ovat säännöllisesti mukana varhaiskasvatuksen, neuvolan, esi- tai perusopetuksen ja opiskeluhuollon henkilöstö. On luontevaa ottaa huoli puheeksi heidän kanssaan jo silloin, kun haasteet eivät ole vielä kasvaneet suuriksi. Joskus huoli voi herätä ensin varhaiskasvatuksen tai esi- ja perusopetuksen henkilöstölle ja tällöin sieltä ollaan yhteydessä teihin huoltajiin. Varhaisella tuella on mahdollista estää ongelmien kasautuminen.
Huoli lapsesta herää
Arjen tukitoimet
Mistä saan apua ja tukea
Neuropsykiatriset oireet näkyvät usein käytöksen, oppimisen, unen ja motoriikan haasteina. Oireisiin kuuluvat myös mielialavaihtelut, ahdistus, pakko-oireet sekä aistiherkkyys, joiden voimakkuus ja ilmiasut vaihtelevat hyvinkin yksilöllisesti. Oireet voivat tuoda haastetta sosiaalisiin suhteisiin, kielelliseen ja ei-kielelliseen viestintään, tunteiden säätelyyn ja oman toiminnan ohjaukseen. Ne vaikuttavat myös vanhemmuuteen, parisuhteeseen sekä oireilevan lapsen/nuoren sisarus- ja kaverisuhteisiin.
Oireiden moninaisuuden takia myös tukikeinoja ja toteuttajatahoja on useita. Kymenlaakson alueella tukenasi on huolen ilmaantuessa kattava joukko ammattilaisia niin sosiaali- ja terveyspalvelujen kuin kasvatus- ja opetusalankin puolella. Mahdollisimman varhain aloitettu tuki on tärkeää!
Lastenneuvola
Huolen herätessä voit olla yhteydessä omaan lastenneuvolasi terveydenhoitajaan, jolta saa tukea ja apua. Neuvolan kautta voitte koota yhteen tarvittavat ammattilaiset tukitoimien käynnistämiseksi.
Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus
Varhaiskasvatuksen ja/tai koulujen ammattilaisten kanssa voit pohtia yhdessä erilaisia ratkaisuja arkeen ja tarvittaessa voitte yhdessä pyytää muita ammattilaisia asian ympärille. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on tuen järjestämisen lähtökohtana lapsen vahvuudet sekä oppimiseen ja kehitykseen liittyvät tarpeet. Kehityksen ja oppimisen tuki rakentuu lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisesta sekä yhteisöllisistä ja oppimisympäristöihin liittyvistä ratkaisuista. Esi- ja perusopetuksessa opiskelevalla lapsella ja nuorella on perusopetuslain mukaisesti oikeus saada tukea ja ohjausta oppimiseensa ja koulunkäyntiinsä. Sinulla ja lapsellasi on käytössäsi vahva eri ammattiryhmien pedagoginen osaaminen yhdistettynä vanhemman/vanhempien asiantuntijuuteen lapsenne kasvusta ja kehityksestä. Myös opiskeluhuollon henkilöstö (kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja) on tarvittaessa apuna.
Linkit kuntien kasvatuksen ja opetuksen sivuille:
Opiskeluhuollon palvelut
Opiskeluhuollossa työskentelevät kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja ja lääkäri, joiden puoleen on helppo kääntyä. Tilanteen selvittämiseksi ja tukitoimien käynnistämiseksi voidaan kootaan monialainen asiantuntijaryhmä.
Opiskeluhuollon kuraattori ja psykologipalvelut
Opiskeluhuollon koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut
Pyydä Apua -palvelu
Pyydä Apua -palvelu on sähköinen matalan kynnyksen avunpyyntökanava, jonka kautta kuka tahansa voi pyytää apua, jos jokin oma tai perheenjäseneen liittyvä asia mietityttää. Kymsoten lasten, nuorten ja perheiden palveluiden työntekijät vastaavat kysymykseesi viimeistään kolmen (3) arkipäivän kuluessa.
Riippumatta siitä kehen edellä mainituista tahoista otat yhteyttä, on jokaisella taholla vahvaa osaamista edetä niin, että saatte arkeanne tukevaa ohjausta ja konkreettisia keinoja tilanteen helpottamiseksi. Kokeile ja arvioi ammattilaiselta saamiasi keinoja. Jos keinot eivät tunnu riittäviltä, on aina mahdollista pyytää lisää ammattilaisia asian ympärille ja lähteä tekemään tarkempia arviointeja ja selvityksiä.
Mistä saan apua ja tukea
Tuen tarpeen arviointi
Oireiden moninaisuuden vuoksi lapsen ja perheen tuen tarpeen arviointi on hyvä toteuttaa varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyönä.
Lapsen tuen tarpeen arviointi muodostuu kokonaisuudesta, jossa yhdessä huoltajan kanssa kartoitetaan kokonaistilanne ja pyritään yhteistyössä löytämään lasta parhaiten tukevat yksilölliset toimenpiteet.
Arviointiin kuuluu usein toiminnan seuraaminen varhaiskasvatuksessa tai esi- ja perusopetuksessa ja kotona. Ensimmäinen arvio tehdään usein varhaiskasvatuksen ja koulun arjessa olevien aikuisten toimesta. Sen jälkeen tuen tarvetta voidaan tarvittaessa arvioida yhdessä oppilashuollon palveluiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Asian yhteinen tilanteen kartoittaminen voi käynnistyä myös lastenneuvolassa tai kouluterveydenhuollossa tutun terveydenhoitajan tai lääkärin toimesta. Teidän huoltajien kanssa sovitaan yhteistyötapaaminen eri toimijoiden kesken, jossa voimme yhdessä arvioiden suunnitella teidän lapsellenne ja perheellenne sopivat jatkotoimenpiteet.
Tuen tarpeen arvioinnissa ovat ensivaiheessa mukana:
Varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen toimijat:
Kymenlaakson hyvinvointialueen toimijat:
Opiskeluhuollon palvelut: koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, kuraattori- ja psykologipalvelut
Lasten kehityksellisten palveluiden vastaanotto ja lasten kuntoutus
Tämä sisältö on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.
Neuropsykiatriset oireet ovat monitahoiset ja näin ollen myös tukitoimet ja tahot lapsen ja perheen ympärillä muodostuvat useasta eri toimijasta. Jokainen toimijataho vastaa osaltaan oman ammattiviitekehyksensä mukaisesta työskentelystä sisältäen mahdolliset arviot ja ohjannan lapsen arkiympäristöön. Työntekijänä sinulla on vastuu kulkea lapsen ja perheen rinnalla kulkijana sekä huolehtia yhteistyötapaaminen eri toimijoiden välillä tarvittavan tiedonkulun takaamiseksi. Yhteistyötapaamisessa on tärkeää kuulla sen hetkiset vanhempien näkemykset ja havainnot arjen sujumisesta sekä toiveet mahdollisista jatkotukitoimista.
On tärkeää pohtia mitkä keinot arjessa toimivat ja miten niitä voidaan tehdä lisää sekä mihin haasteisiin on syytä vielä etsiä toimivampia ratkaisuja.
Työntekijänä ole yhteydessä vanhempien luvalla eri toimijoihin tarvittavan tuen tarpeen arvioimiseksi ja/tai yhteistyötapaamisen sopimiseksi:
- Lastenneuvola
- Opiskeluhuollon koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut
- Opiskeluhuollon kuraattori ja psykologipalvelut
- Perheneuvola
- Lapsiperheiden sosiaalityö
- Kehityksellisten palveluiden vastaanotto ja lasten kuntoutus
Monialaiseen yhteistyöhön osallistuvalla ammattilaisella on mahdollisuus ja velvollisuus:
- tutustua Nepsy-polkuun ja tuntea sen vaiheet
- tietää, millaista tukea Kymsotessa sekä oman kunnan palveluissa on tarjolla neuropsykiatrisesti oireileville lapsille, nuorille ja perheille
- edesauttaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemista oman ammattitaitonsa puitteissa
- toimia sovitusti lapsen kotona, varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa
- lähtökohtainen mahdollisuus sitoutua pitkäjaksoisempaan työskentelyyn perheen tukena
- osallistua verkostotapaamiseen perheen kanssa
- kutsua koolle verkostotapaaminen perheen kanssa
- toimia sihteerinä tai puheenjohtajana yhteistyötapaamisessa
- Tehdä tarvittavat kirjaukset tapaamisesta oman palvelun ohjeiden mukaisesti
Tämä sisältö on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.
Neuropsykiatrisesti oireileva lapsi ja perhe neuvolan terveydenhoitajan vastaanotolla
Tulosyy: huoli, oire, tarve. Tai asia nousee esiin määräaikaistarkastuksessa
- Kuuntele vanhemman/vanhempien havainnot, huomiot, huoli tilanteesta. Ota vanhempien huoli vakavasti.
- Huomioi lasta ja toimi/keskustele lapsen kanssa hänen ikänsä huomioiden
- Milloin huoli/ongelmat esim. käyttäytymisen muutos ovat alkaneet. Suurin huoli/ongelma juuri nyt?
- Tilanne kotona, varhaiskasvatuksessa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa oman ikäisten ja muiden kanssa
- Kartoita huolen taustalla olevat asiat konkreettisesti mm. lapsen terveys, kehitys, käyttäytyminen. toimintakyky, mahdolliset oireet, vuorovaikutus, tunne-elämä, käytös, yliaktiivisuus/tarkkaavaisuus, kaverisuhteet.
- Jos terveydenhoitajalle itselle nousee huoli vastaanoton aikana, kerro omat havaintosi vanhemmille.
Lapsen kasvu, kehitys ja hyvinvointi:
- raskaus, synnytys ja lapsivuodeaika
- lapsen kasvun seuranta ja arviointi
- näkö
- kuulo
- ruokailu (imetys, ateriarytmi, allergiat, erityisruokavalio, valikoivuus ruoka-aineissa)
- suun terveys
- päivärytmi; ulkoilu, liikunta ja uni, mahdolliset harrastukset
- median käyttö
- psykososiaalinen hyvinvointi (psykososiaalinen terveys, kehitys, toimintakyky, mahdolliset oireet). Mm. vuorovaikutus, tunne-elämä, käytös, yliaktiivisuus/tarkkaavaisuus, kaverisuhteet lapsen ikä huomioiden.
- turvallisuus (mm. väkivallan ehkäisy ja tunnistaminen)
- sairaudet ja oireet
- perheen ja suvun sairaudet
- havainnoi ja arvioi lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta
Perheen hyvinvointi ja vanhemmuuden tuki:
Keskustele vanhempien kanssa lapsen
- Vahvuuksista
- Mielialasta
- Sosiaalista taidoista
- Kaverisuhteista
- Toiminnan, vihan ja kiukun tunteiden sääntelystä
Ota puheeksi vanhempien
- Voimavarat
- Mahdollinen väsymys
- Vanhempien tunteet (mm. syyllisyys, riittämättömyys, pelko, suru, suuttumus)
- Parisuhde
- Arjen sujuminen
- Perhesuhteet, sisarukset ja asumisjärjestelyt
- Mahdolliset muutokset ja menetykset
- Lähiverkostot
Ohjaus ja neuvonta yksilöllisesti:
- Kerro, että tavoite on auttaa ja tukea perhettä
- Kerro omat havaintosi tilanteesta vastaanotolla ja ajatuksesi vanhempien kanssa keskustelun pohjalta
- Tee perheen voimavarojen sekä tuen tarpeen arviointi yhdessä perheen kanssa
- Anna käytännön neuvoja perheen arkeen ja lapsen kanssa toimimiseen. Ohjaa ja neuvo perheen tarpeen ja lapsen kehitysvaiheen mukaisesti
- Suunnittele lisäkäynnit ja muu tarvittava tuki lapsen ja perheen yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan
- Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi anna esim.
- tukikäynti neuvolaan
- neuvolalääkärin vastaanotolle
- tee yhteistyötä perheohjaajan kanssa
- tee tarvittaessa kotikäynti
- tee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa (varhaiskasvatus).
- Laadi hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma yhdessä tukea tarvitsevan perheen ja neuvolalääkärin kanssa.
Menetelmät (lapsen ikä huomioiden) mm:
- Mittaukset
- Havainnointi
- Keskustelu
- LENE- leikki-ikäisen neurologisen kehityksen arviointilomake
- LAPS- psyykkisen terveyden arviointilomake
- Voimavaralomakkeet
- Monialainen arviointitiimi
Muista:
Kaikkea edellä olevaa et ehdi yhden neuvolavastaanoton aikana. Vastaanoton kulku rakentuu yksilöllisesti tilanne ja huoli huomioiden ja asioihin palataan tukikäynnillä.
Ole tarvittaessa yhteydessä erityistyöntekijän konsultaatiopuhelimeen matalalla kynnyksellä.
Linkki THL:n Neuko tietokantaan: NEUKO-tietokanta - Duodecim (terveysportti.fi)
Sisältää mm. Alle 1,5-vuotiaan lapsen neurologisen kehityksen seuranta - Duodecim (terveysportti.fi)
Tämä sisältö on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.
Neuropsykiatrisesti oireileva lapsi/nuori ja perhe terveydenhoitajan vastaanotolla koulussa
- Oppilaan oma huoli ja näkemys tilanteesta
- Vanhempien/huoltajien huoli ja näkemys tilanteesta
- Nykyiset oireet ja niiden alkaminen
- Oppilaan toimintakyky koulussa, harrastuksissa, kaverisuhteissa, kotona. Oireiden näkyminen koulussa ja vapaa-ajalla. Onko oppilaan toimintakyky, käyttäytyminen muuttunut aiemmasta?
Oppilaan terveys ja hyvinvointi
- vahvuudet, voimavarat
- sairaudet, allergiat, lääkitykset, muut oireet (mm. vatsakivut, päänsäryt)
- ruokavalio, ateriarytmi
- päivärytmi, uni
- ruutuaika
- ulkoilu, liikunta
- kaverisuhteet, kiusaaminen
- harrastukset, vapaa-aika
- päihteet
Perheen tilanne ja hyvinvointi
- Perhesuhteet, perheenjäsenet, asumisjärjestelyt, vuorovaikutus, muutokset, menetykset
- Tuen tarve, sosiaalinen verkosto
- Vahvuudet, voimavarat
Koulun/opettajan arvio oppilaan tilanteesta koulussa
- vahvuudet
- oppiminen
- käyttäytyminen, vuorovaikutus, vetäytyminen
- kaverisuhteet, kiusaaminen
- keskittyminen
- poissaolot
- tukitoimet (yleinen/tehostettu/erityinen)
Mittaukset ja tutkimukset
- kasvun seuranta; pituus ja paino
- murrosiän muutokset
- lähi- ja kaukonäkö
- kuulo 20dB
- verenpaine
- LAPS-lomake
- BDI-13
- ADHD-RS-Oirekysely
- ADSUME
- Aikaisemmat kertomustiedot ja terveyskyselyt
- Aikaisemmat tutkimustulokset (mm.PSYKOLOGI, TOIM, PUHE, FYS)
Ohjaus, neuvonta, psykoedukaatio. Tarvittaessa kouluterveydenhoitajan lisäkäynti / erityisen tuen tarpeen käynti. Ohjaus koululääkärille arvioon. Tarvittaessa erityistyöntekijän konsultaatio. Yhteistyö opiskeluhuollon kanssa.
Linkki THL:n Neuko tietokantaan: NEUKO-tietokanta - Duodecim (terveysportti.fi)
Tämä sisältö on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.
Lapsen tuen tarvetta kartoitetaan kokonaisvaltaisesti lääkäri tapaamisen yhteydessä. Lapsen ja perheen ympärillä olevat toimijat tuottavat oman yhteenvetonsa lääkärikäynnille mukaan.
Lääkärintarkastus
Tulosyy: huoli, oire, tarve
Esitiedot:
Tarkennus aiemmin tehtyihin kyselyihin
- mikä on ammattilaisen/vanhemman/lapsen huoli nykytilanteessa
- oireiden alkaminen ja muutokset aiemmasta, kohtaukselliset oireet
- toimintakyky kotona, koulussa, varhaiskasvatuksessa, vapaa-ajalla (mieliala, ruokailu, nukkuminen, leikit, kaverit, peliaika, liikunta, päihteet, itsetunto)
- opettajan tai varhaiskasvatuksen arvio, palaute tilanteesta
- raskausaika (altistumiset), syntymä, varhaiskehitys
- aiemmat tutkimukset, arviot, lausunnot ja suunnitelmat (puhe-, toiminta-, fysioterapia, psykologi)
- aiemmat ja nykyiset sairaudet, allergiat, lääkitykset
- suvun sairaudet (kehitys- ja oppimisvaikeudet)
- perheen tilanne ja tuet (Kela, sos. palvelut)
- tutkimustulokset (näkö, kuulo, kasvu, mieliala, LAPS, ADHD-kysely, Viivi, ym.)
Nykytila: kliininen status, neurologinen status ja arvio mielialasta ja käytöksestä
Suunnitelma
- lisätutkimukset ( lab.)
- lisäarviot (terapeutit, psykologi)
- dg/työdg
- hoito ja tavoitteet
- kuntoutus
- kodin, varhaiskasvatuksen ja koulun tuet
- reseptit, psykoedukaatio
- voimavarat
- lausunnot
- lähetteet ja seuranta
Linkki THL:n Neuko tietokantaan: NEUKO-tietokanta - Duodecim (terveysportti.fi)
Sisältää mm. Alle 1,5-vuotiaan lapsen neurologisen kehityksen seuranta - Duodecim (terveysportti.fi)
Tuen tarpeen arviointi
Tukitoimet ja ohjaus arjessa
Alkuvaiheen tukitoimet ja kuntoutus tapahtuvat vahvasti lapsesi ja perheesi arkiympäristössä; kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Tavoitteena on lapsen ja perheen mahdollisimman hyvä toimintakyky arjessa, lapsen oireiden lievittyminen ja vanhemmuuden tukeminen. Tukitoimet räätälöidään lapsen tarpeiden mukaan ja toteutetaan monialaisena yhteistyönä.
Tukitoimien käynnistyminen ei edellytä diagnoosia, vaan tukea annetaan lapsen ja nuoren perusarjessa heti, kun sitä tarvitaan. Arjen tukitoimissa korostuu säännöllisyys ja ennakoitavuus. Arki jäsentyy ja rytmittyy säännöllisten ja terveellisten ruokailujen ympärille unohtamatta riittävää unta ja liikuntaa. Arjen jäsentäminen asioita ennakoimalla ja pilkkomalla osakokonaisuuksiin rauhoittaa. Lapsen tueksi pilkotut ja lyhyet ohjeet esim. kuvatuen avulla voivat merkittävästi helpottaa arkea. Arjen käytännön pienet muutokset ovat kaiken kuntoutumisen perusta. Etsimme yhteistyössä aktiivisesti lapsenne arjesta niitä asioita, jotka tuovat onnistumisen kokemuksia – ja teemme niitä lisää.
Varhaiskasvatus ja esi- ja perusopetus
Varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuki järjestetään kolmiportaisen tuen mallin mukaisesti (yleinen, tehostettu ja erityinen). Kolmiportainen tuki rakentuu lapsen ja nuoren tarpeiden mukaisesti heti tuen tarpeen ilmetessä. Arjessa tapahtuva lapsen tukeminen muodostuu toiminta- ja oppimisympäristön tarkastelusta sekä yksittäisistä tarvittavista muutoksista tai tukitoimenpiteistä. Varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa on tarjolla lisäksi tukea eri alojen ammattilaisilta (mm. kuraattorit ja psykologit).
Linkit kuntien kasvatuksen ja opetuksen yhteystietoihin:
Neuvola
Neuvolassa toimivat terveydenhoitaja ja lääkäri. Neuvolasta saa varhaista apua ja tukea lapsen kehitykseen ja vanhemmuuden haasteisiin. Neuvolan kautta tukea vanhemmuuteen on tarjolla myös digitaalisista tukea: Ole läsnä lapsellesi -vanhemmuusohjelma 3-vuotiaiden lasten vanhemmille sekä Voimaperheet-menetelmä alle kouluikäisten lasten käytöshäiriöiden hoitoon.
Opiskeluhuollon terveydenhoitaja-, kuraattori- ja psykologipalvelut
Yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon sisältyvät opiskeluhuollon kuraattorin, psykologin, terveydenhoitajan ja lääkärin palvelut. Nämä ammattilaiset yhdessä pyrkivät vahvistamaan oppilaan tai opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Keskeistä työssä on mielen hyvinvoinnin, opinnoissa jaksamisen ja opintojen etenemisen sekä kasvun ja kehityksen tukeminen. Kouluterveydenhuolto toimii opiskeluhuoltotyössä terveydenhuollon asiantuntijana lapsenne tukitoimien ja hoidon järjestämisessä. Lääkärin arvio kokonaistilanteesta voi olla tarpeen, mikäli ongelmat ja huoli arjessa eivät tunnu helpottavan. Lapsen ja nuoren koulunkäynnin tukitoimien järjestämiseksi kootaan tarvittaessa monialainen asiatuntijaryhmä.
Opiskeluhuollon kuraattori ja psykologipalvelut
Opiskeluhuollon koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut
Lasten kehitykselliset palveluiden vastaanotto ja Nuorten Matala
Jos neuvolan ja koulun oppilashuollon kautta saatava tuki ei riitä, voidaan pyytää yhteistyöhön lasten kehityksellisten palveluiden vastaanoton ja Nuorten Matalan monialaiset tiimit.
- Kehitykselliset palveluiden vastaanotto on tarkoitettu alle 13-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Sieltä on mahdollista saada monialaisen asiantuntijatiimin (sairaanhoitaja, psykologi, lääkäri, toiminta-, fysio- ja puheterapeutti) arvio tarvittavan tuen ja hoidon käynnistämiseksi. Kehityksellisiin palveluihin ohjaudutaan terveydenhuollon työntekijän kautta (esimerkiksi neuvola- tai kouluterveydenhoitaja).
- Nuorten Matala auttaa13-17 vuotiaita nuoria ja heidän perheitään. Sieltä saa matalalla kynnyksellä ohjausta ja neuvontaa, hoidon ja tuen arviointia sekä nuoren ja perheen tarpeeseen vastaavia hoito- ja tukitoimia. Palvelua tuottaa moniammatillinen tiimi, jossa työskentelee lääkäri, psykiatrisia sairaanhoitajia, toimintaterapeutteja, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia. Nuorten matalaan voi ottaa suoraan yhteyttä tai ohjautua oppilashuollon (kouluterveydenhoitajan, kuraattorin, psykologin) kautta.
Kehityksellisten palveluiden vastanotto ja lasten kuntoutus
Perheneuvola
Perheneuvola antaa matalan kynnyksen ohjausta ja tukea sekä tutkimusta ja hoitoa alle 13-vuotiaiden lasten kasvatukseen ja perhe-elämään liittyvissä kysymyksissä ja ongelmissa. Kasvatus- ja perheneuvontaan sisältyy lasten kasvuun ja kehitykseen, perhe-elämään, ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin taitoihin liittyvää arviointia, ohjausta, asiantuntijaneuvontaa ja muuta tukea. Kasvatus- ja perheneuvontaa toteutetaan monialaisesti sosiaalityötekijän, psykologin ja lääkärin sekä tarpeen mukaan muiden asiantuntijoiden kanssa.
Perheneuvolaan voi ottaa suoraan yhteyttä tai pyytää mukaan verkostoon neuvolan, varhaiskasvatuksen tai oppilashuollon kautta.
Lapsiperheiden sosiaalityö
Lapsiperheiden sosiaalityön sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat ja perhetyöntekijät tukevat ja auttavat perhettä löytämään omat voimavaransa selviytyä arjen haasteista. Työntekijät työskentelevät niiden perheiden kanssa, jotka toivovat muutosta esim. arkeen, elämänhallintaan ja perheenjäsenten väliseen vuorovaikutukseen.
Lapsiperheiden sosiaalityön tukea voi saada suoralla yhteydenotolla ohjaus- ja neuvontapuhelimeen tai neuvolan, varhaiskasvatuksen tai oppilashuollon kautta.
Perhekeskusten kohtaamispaikat, seurakunnat, järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat tarjoavat erilaista ryhmätoimintaa ja vertaistukea:
https://www.kymenlaaksonperhekeskus.fi/
Lisätietoa tarjoavat mm. seuraavat linkit:
Lasten mielenterveystalo - nepsypiirteisten lasten omahoito-ohjelmat
Terveyskylä -lapset - tietoa kehityksellisistä poikkeavuuksista ja oppimisvaikeuksista
Nuorten mielenterveystalo -tietoa ja omahoito-ohjelmia
Neuvokas perhe - vinkkejä arjen valintoihin
Pääosassa pää - aivoterveystyöpajoja alakoululaisille (Aivoliitto)
Neuropsykiatrisen kirjon yhdistys
Tämä sisältö on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.
Tukitoimet ja ohjaus tapahtuvat monipuolisesti lapsen ja perheen yksilölliset tarpeet huomioiden kotiarjessa sekä päivähoidossa tai koulussa. Tukimuotona psykoedukaation lisäksi voidaan järjestää erilaista ryhmäkuntoutusta ja/tai terapiaa.
Työntekijänä sinun tulee varmistaa ja huomioida mahdollisuudet erilaisiin tukitoimiin ja ohjaukseen:
- Yksilökuntoutus (puhe-, toiminta- ja fysioterapia)
- Ryhmäkuntoutus (puhe-, toiminta- ja fysioterapiakuntoutukset)
- Vanhemmille suunnatut vertaisryhmät (esim. Perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminta ja vertaisryhmät, Ihmeelliset vuodet-vanhemmuusryhmät), ensitietopäivät
- Lastenneuvolan voimaperhe-etäkuntoutus
- Kelan vammaistuki
- LAKU kuntoutus
- Sopeutumisvalmennuskurssit
- Vammaispalvelut/AAC ohjaus
- Varhaiskasvatuksen tukitoimia: tuen kolmiportaisuus (yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki), varhaiskasvatuksen erityisopettaja, reppu-ohjaaja, S2-opetus
- Koulun tukitoimia: tuen kolmiportaisuus (yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki)
- Yksityiset palveluntuottajat
- Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu palvelusetelillä.
Huomioi:
- Mahdolliseen lääkehoitoon liittyen yhteinen suunnittelu ja siihen liittyvä seuranta
- Konsultoi tarvittaessa matalalla kynnyksellä erityistyöntekijää
- Tarkista käytössä olevista tukitoimista saatu hyöty
- Tarkista tukien olemassa olo myös nivelvaiheissa
Tukitoimet ja ohjaus arjessa
Seuranta ja jatkosuunnitelma
Vanhempana sinun tietosi lapsesi tilanteesta ja voinnista on ensiarvoisen tärkeä. Mahdolliset yhteistyötahot lapsenne ympärillä tuovat tilanteeseen oman ammatillisen näkemyksensä. Lapsen kasvun ja kehityksen myötä tilanne elää jatkuvasti. Siksi tukitoimien vaikutuksia lapsesi hyvinvointiin on tärkeä seurata ja arvioida säännöllisesti ja yhteistyössä.
Seuranta ja arviointi varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa
Lapsen tuen tarvetta ja arjen tavoitteita sekä lasta tukevien toimenpiteiden riittävyyttä arvioidaan kanssanne säännöllisesti varhaiskasvatuksen ja koulun arjessa. Lapselle laaditut tuen suunnitelmat ovat seurannan ja arvioinnin pohjana. Yhteinen tieto auttaa varhaiskasvatuksen ja koulun henkilöstöä suunnittelemaan tuen järjestelyjä. Nivelvaiheessa esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta ja toiselle asteelle toteutetaan vahvaa tiedonsiirtoa, jotta lapsen ja nuoren tuen järjestäminen olisi mahdollisimman joustavaa. Lapsen ja nuoren tuen suunnitelmat siirtyvät nivelvaiheessa seuraavalle asteelle.
Seuranta ja arviointi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa (Kymsote)
Lapselle on laadittu hoito-, kuntoutus- tai asiakassuunnitelma, jota arvioidaan kanssanne säännöllisesti. Sen pohjalta määritellään jatkosuunnitelmat. Mikäli seurantakäynneillä havaitaan tarvetta vahvempaan tukeen ja hoitoon tai lapsenne hoito siirtyy iänmukaisesti palveluista toiseen, huolehdimme lapsen tuen, hoidon ja kuntoutuksen nivelvaiheista.
Monialainen arviointi verkostossa
Tukitoimia lapselle suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat usein monen toimijat. Kaikilla toimijoilla on velvollisuus toiveestasi tai luvallasi kutsua koolle tukea ja hoitoa toteuttavat ammattilaiset silloin, kun tarvitaan yhteistä tilannearviota ja jatkosuunnitelmaa. Verkostossa tehdään yhteinen suunnitelma ja sovitaan eri toimijoiden vastuista. Näin arjen tukiomista, hoidosta ja kuntoutuksesta syntyy lapsesi ja perheesi tarpeiden mukainen kokonaisuus.
Tämä sisältö on suunnattu ammattilaisille.
Lapsen voinnin seurantaa tehdään monialaisessa yhteistyössä eri palveluiden kanssa. Sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat lapsen normaaliarjessa toteutettavaa kuntouttavaa toimintaa.
- kirjaa yksilölliset tavoitteet tukitoimille ja seurannalle ja arvioinnille
- kirjaa perheen ja ammattilaisten näkemykset
- sovi seurantakäynti ja vastuut
Lapsen voinnin seuranta varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatuksen työntekijöiden vastuulla on seurata lapsen voinnin edistymistä tuen saamisen aikana ja jälkeen. Työntekijöiden tulee aktiivisesti kommunikoida vanhempien kanssa tilanteen kehittymisestä. Yhteydenpitotavoista neuvolan kanssa sovitaan vanhempien kanssa.
Lapsen voinnin seuranta perusopetuksessa
Opettajien ja oppilashuollon vastuulla on seurata lapsen oppimisen ja koulunkäynnin edistymistä tuen saannin aikana ja sen jälkeen. Oppilashuollon toimijat (kuraattori, psykologi, kouluterveydenhuolto) sopivat vanhempien kanssa seurannasta.
Seuranta ja jatkosuunnitelma
Lisätuki sosiaali- ja terveyspalveluissa
Neuropsykiatriset palvelut
Neuropsykiatriset palvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa
Mikäli lapsen neuropsykiatrinen oireilu ja tilanne vaatii lisätukea, on sitä saatavilla monista eri sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Monialaisen yhteistyöhön aloite voi tulla vanhemmalta tai ammattilaisilta.
Palvelut, joihin voit hakeutua itsenäisesti:
Kasvatus- ja perheneuvonta
- Kasvatus- ja perheneuvonta on lasten kasvuun ja kehitykseen, perhe-elämään, ihmissuhteisiin, ja sosiaalisiin taitoihin liittyvää arviointia, ohjausta, asiantuntijaneuvontaa sekä muuta tukea.
- Palvelut on tarkoitettu perheille, joissa on alle 13-vuotias lapsi.
- Palvelun tuottaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluu tarpeittenne mukaan sosiaalityön, sosiaalityöntekijä, perheneuvoja, psykologi ja tarvittaessa lastenpsykiatri.
Nuorten Matala
- Nuorten Matalasta saatte matalalla kynnyksellä ohjausta ja neuvontaa, hoidon ja tuen arviointia sekä nuoren ja perheen tarpeeseen vastaavia hoito- ja tukitoimia
- Palvelu on tarkoitettu 13-17 vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen
- Palvelua tuottaa moniammatillinen tiimi, jossa työskentelee lääkäri, psykiatrisia sairaanhoitajia, toimintaterapeutteja, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia.
Lapsiperheiden sosiaalipalvelut
- Mikäli perheellänne on tarvetta sosiaalihuollon palveluille, sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioon ohjaudutaan päivystys- ja arviointiyksikön tekemän palvelutarpeen arvioinnin kautta.
- Ammattilainen tekee yhdessä perheenne kanssa yhteydenoton tuen tarpeen arvioimiseksi.
- Tilanteissa, joissa ja ammattilaiselle jää huoli lapsen tilanteesta, mutta vanhempana ette koe tarvetta sosiaalihuollon palveluarvion tekoon, ammattilainen on velvoitettu tekemään huolestaan lastensuojeluilmoituksen.
- Palvelutarpeen arvioinnin perusteella perhe ohjataan lapsiperheiden sosiaalipalveluiden asiakkaaksi, mikäli perheen kanssa yhdessä on arvioitu perheen hyötyvän palveluista.
- Lapsiperheiden sosiaalityön tarjoamia palveluita perheelle voivat olla mm. sosiaaliohjaus, sosiaalityö, perhetyö, tukihenkilötyö ja tukiperhetyö.
Palvelu, johon voit hakeutua neuvolan ja kouluterveydenhoitajan tai muun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kautta:
Lasten kehityksellisten palveluiden vastaanotto ja lasten kuntoutus
- Lasten kehityksellisten palveluiden vastaanoton ja kehityksen tuen tiimin palvelut on tarkoitettu alle 13-vuotiaille lapsille. Sinne ohjaudutaan lapsenne neuvola- tai kouluterveydenhoitajan tai muun lapsenne tilanteen tuntevan terveydenhuollon työtekijän toimesta.
- Vastaanotolla työskentelee moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu lääkäri, psykologi ja sairaanhoitajia. Diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen tukena on lisäksi lasten kuntoutuksen toiminta-, puhe- ja fysioterapeutit.
- Vastaanotolla voidaan tehdä perustutkimuksia neuropsykiatrista häiriötä epäiltäessä. Alkukartoituksen tekee usein sairaanhoitaja, psykologi tai toimintaterapeutti, tai se tehdään useamman ammattilaisen yhteistyönä. Alkukartoituksessa kerätään mm. lapsen kasvu- ja kehitystietoja teiltä huoltajilta, neuvola- ym. potilaskertomustiedoista, lapsen arkiympäristöstä kuten varhaiskasvatuksesta tai koulusta tai muilta lapsen ja perheen kanssa työskennelleiltä yhteistyökumppaneilta (yhteydenottoihin pyydetään aina huoltajan lupa). Tarvittaessa kartoitusta täydennetään esim. psykologin tai toimintaterapeutin tutkimuksella.
- Tehtyjen kartoitusten ja tutkimusten jälkeen lääkäri haastattelee lasta ja perhettä, tutkii lapsen, keskustelee tutkimushavainnoista kanssanne sekä tekee tarvittaessa diagnoosin, mikäli neuropsykiatrinen häiriö todetaan.
- Yhdessä perheenne ja moniammatillisen tiimin kanssa suunnitellaan hoito ja kuntoutus. Hoito ja kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti ja se voi olla esimerkiksi yksilö- tai ryhmämuotoisena toteutettavaa perheohjausta, neuropsykiatrista valmennusta, lääkehoitoa, toiminta-/monimuototerapiaa, KELAlta haettavaa pitkäkestoisempaa LAKU-perhekuntoutusta tai yksilöllistä harkinnanvaraista kuntoutusta, sopeutumisvalmennuskursseja. Lasten kehityksellisten palveluiden vastaanoton lääkäri tekee tarvittavat lausunnot ja suositukset kuntoutuksen tai vammaistuen hakemiseksi.
- Joskus voidaan tarvita vielä erikoissairaanhoidon lisätutkimuksia ja siinä tapauksessa lapsesta tehdään lähete joko lastenneurologisiin tai lastenpsykiatrisiin jatkotutkimuksiin.
- Lastenpsykiatri tai lastenneurologi voi erikoissairaanhoidon tutkimusten jälkeen ohjata lapsen takaisin kehityksellisten palveluiden vastaanotolle, mikäli hoidon tai kuntoutuksen tarve edelleen on muttei kuitenkaan tarvetta erikoissairaanhoidolle. Vakiintuneiden ADHD-lääkitysten seuranta tapahtuu usein kehityksellisten palveluiden vastaanotolla puolen vuoden välein.
Kehityksellisten palvelujen vastaanotto ja lasten kuntoutus
Lääkityksen seuranta nuorten matalan vastaanotolla
- Nuorten Matalan yhteydessä toimii nuorten nepsy-vastaanotto. Se on tarkoitettu 13-25-vuotiaille nuorille, joille on muissa terveydenhuollon palveluissa jo tehty ADHD-diagnoosi ja aloitettu ADHD-lääkitys.
- Nuorten nepsy-vastaanotolla työskentelee lääkäri ja terveyden-/sairaanhoitaja.
- Nepsy-vastaanotolla tehdään lääkitysseurantaa, uusitaan reseptit ja laaditaan tarvittavia lausuntoja. Jos nuori tarvitsee muuta kuin lääkehoitoa, ohjataan hänet tarvittaessa muihin nuorten palveluihin kuten Nuorten matalaan, nuorisopsykiatrialle tai Kelan kuntoutukseen.
- Nuorten nepsy-vastaanoton uuteen asiakkuuteen voi tulla 13-vuotta täyttänyt mutta alle 18-vuotias nuori, hoito voi kuitenkin jatkua aina 25-vuotiaaksi saakka. Sinne ohjaudutaan useimmiten lastenneurologisesta, lastenpsykiatrisesta tai nuorisopsykiatrisesta erikoissairaanhoidosta tai kehityksellisten palveluiden/ kouluterveydenhuollosta.
Kehitysvammalääketieteen poliklinikka
Kehitysvammalääketieteen poliklinikan palvelut ovat suunnattu kehitysvamma- tai autismidiagnoosin saaneille lapsille, joilla lisäksi neuropsykiatrista oireilua. Erityishuollon poliklinikalle ohjaudutaan vammaispalvelun kautta. Erityishuolto-ohjelman päätös tarvitaan vammaispalvelusta.
Erityishuollon poliklinikan Kehitysvammalääketieteen poliklinikan kautta toteutetaan moniammatillista yhteistyötä, tutkimuksia, hoitoa ja kuntoutusta.
Erityishuollon poliklinikka Kehitysvammalääketieteen poliklinikan sijaitsee Kouvolassa osoitteessa Tervasharjunkatu 1, 45720 Kuusankoski.
Tämä sisältö on suunnattu ammattilaisille
Lasten kehityksellisten palveluiden vastaanotolle voi ohjata seuraavissa tilanteissa, mikäli lapsi ei ole ongelman vuoksi jo erikoissairaanhoidon asiakkaana.
Alle kouluikäinen lapsi
1.Laaja-alaisen, mutta lievän/keskivaikean kokonaiskehityksen tai oppimisen ongelman epäily
- Kun esim. kahdella tai useammalla kehityksen osa-alueella LENE-seulassa poikkeavat tulokset ja tarvitaan useamman kuin yhden lasten kuntoutuksen terapeutin ja/tai psykologin arviota
- Jos psykologin arvio tarvitaan esikouluikäisellä pelkästään koulun tukitoimien suunnittelua varten, konsultaatiopyyntöä lasten kehityksellisiin palveluihin ei tarvita
- Neuropsykiatriset häiriöt
- ADHD/ADD-epäily: ohjaus aikaisintaan 5v-iässä diagnostisia selvittelyjä, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelua varten, kun ydinoireiden lisäksi ei ole merkittäviä käyttäytymisen tai vuorovaikutuksen ongelmia, psyykkisiä oireita tms. erikoissairaanhoidossa tapahtuvaa erotusdiagnostiikkaa vaativaa.
- Ennen konsultaatiopyyntöä on tärkeä varmistaa, että Voimaperheet-ohjelma on käyty ja arjen tukitoimet varhaiskasvatuksessa käytössä.
- Stimulanttilääkitys aloitukset aikaisintaan 6-vuoden iässä. Alle 6-vuotiaille lääkitysarviot vain lastenpsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.
- Konsultaatiopyynnön liitteeksi: ADHD-RS huoltajat ja varhaiskasvatus.
- Alle kouluikäisen autismikirjon häiriön diagnostiikka kuuluu erikoissairaanhoitoon
Alle 13-vuotias kouluikäinen lapsi
Neuropsykiatriset häiriöt
1.ADHD/ADD-epäily: diagnostisia selvittelyjä, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelua varten, kun ydinoireiden lisäksi ei ole merkittäviä käyttäytymisen tai vuorovaikutuksen ongelmia, psyykkisiä oireita tms. erikoissairaanhoidossa tapahtuvaa erotusdiagnostiikkaa vaativaa.
- Konsultaatiopyynnön liitteeksi: ADHD-RS (huoltajat ja opettaja)
- Mikäli epäillään myös oppimisvaikeuksia, tulee koulupsykologin tutkimukset olla pääsääntöisesti tehtyinä ennen kehityksellisiin palveluihin ohjaamista ja koulun tukitoimet käytössä!
2.ADHD-diagnoosi on jo tehty ja tarvitaan hoidon ja kuntoutuksen suunnittelua (myös stimulanttilääkitysaloitukset ja -seurannat)
- Konsultaatiopyynnön liitteeksi: ADHD-RS (huoltajat ja opettaja)
3.Lieväasteiseen autismikirjon häiriöön viittaavat piirteet
Ohjautuminen
1.Kymenlaakson hyvinvointialueen terveydenhuollon työntekijä laatii sisäisen konsultaatiopyynnön kehityksen tuen tiimille. Konsultaatiopyyntö laaditaan yhteistyössä huoltajan ja tarvittaessa varhaiskasvatuksen/oppilashuollon/muiden ammattilaisten kanssa. Työntekijän tulee varmistaa, että molemmat huoltajat ovat tietoisia konsultaatiopyynnöstä, sen sisällöstä sekä mahdollisista liitteistä ja niiden sisällöstä.
2.Konsultaatiopyyntö kirjataan fraasia käyttäen oman alan LC näkymälle, rinnakkaisnäkymänä PENY.
3.Konsultaatiopyyntö lähetetään LC-viestillä:
- Viestit -> Konsultaatiopyyntö -> Viesti suorituspaikalle ja roolille.
- Valitaan vastaanottajan suorituspaikka lapsen asuinkunnan mukaan (Kehityksellisten palveluiden vo Kotka tai Kehityksellisten palveluiden vo Kouvola)
- Konsultaatiopyynnön vastaanottajan rooliksi valitaan pth konsultaatiopyyntöjen käsittelijä lasten kehitykselliset palv. Vo. Klikataan lopuksi: +Lisää
- 4. Työntekijä saa kuittauksen konsultaatiopyynnön saapumisesta ja tarvittaessa pyynnön varata kehityksen tuen tiimikäsittelyaika
- Ajanvarauskirjat ja tiimiajat
- Etelä: F203kp tiimiaika maanantaisin klo 12:00-13:30
- Pohjoinen: G203kp tiimiaika tiistaisin klo 12:00-13:30
- Työntekijä liittyy sovittuna aikana TEAMS-kokoukseen kehityksen tuen tiimiin.
- Työntekijä esittelee lapsen asian, lapsen tilanne käsitellään moniammatillisesti ja tehdään suositus jatkosuunnitelmasta.
Tarvittaessa työntekijä voi olla yhteydessä vastaanoton sairaanhoitajaan (etelä 0406311381, pohjoinen: 0405595351)
Lasten kehityksellisten palveluiden vastaanoton ja lasten kuntoutuksen palvelutarjonta:
- Sairaanhoitajan arviointijakso
- Lääkärin arvio
- Psykologin arvio
- Psykoedukaatio
- Neuropsykiatrinen ohjaus
- Neuropsykiatrinen valmennus
- Toimintaterapia, fysioterapia, puheterapia (arviot ja kuntoutus)
- Strukturoitu vanhempainohjaus
- Dialoginen perheohjaus
- Ryhmätoiminnot: Strategia ohjaus, Ihmeelliset vuodet, monimuotoryhmät
- Lääkehoito ja lääkehoidon seuranta
- Tarvittaessa muu kuntoutus-ja hoito tarpeen mukaisesti (esim. lapsen mielenterveyden hoito)
Kela: kuntoutusvaihtoehdot
Neuropsykiatriset palvelut
Monialainen yhteistyö
Monialainen yhteistyö perheen kanssa
Monialainen yhteistyötapaaminen järjestetään sosiaali- ja terveydenhuollon toimesta silloin, jos tarvitaan lisätukea muilta ammattilaisilta . Aloite voi tulla teiltä itseltänne tai ammattilainen voi sitä ehdottaa. Kokoamme verkoston lapsesi ja perheesi hoidon ja arjen tuen kannalta keskeiset toimijat. Tapaamisessa pohdimme yhdessä, mitä tuen vahvistamista lapsenne ja perheenne tarvitsee.
Toivomme teidän tuovaan mukaan tapaamiseen tiedot lapsellenne mahdollisesti aiemmin tehdyistä tutkimuksista. Yhteisen keskustelun pohjalta suunnittelemme palvelukokonaisuuden täydentämistä, mikäli olemassa olevat tukitoimet nähdään riittämättömiksi. Lisäksi pohdimme, onko lapsellenne tarvetta toteuttaa muita lisätutkimuksia.
Palaverissa lapsellenne voidaan määritellä myös vastuutyöntekijä, joka jatkossa koordinoi palveluja. Hänen puoleensa voitte tarvittaessa kääntyä asioidenne hoitoon liittyvissä asioissa.
Yhteinen suunnitelma ohjaa perheenne kanssa toteutettavaa monialaista yhteistyötä
Yhteistyötapaamisessa sovitaan konkreettiset tavoitteet ja eteneminen. Suunnitelmassa sovitaan perheen ja ammattilaisten roolit asioiden edistämisessä. Sovimme myös aikatauluista tarpeidenne mukaisesti.
Suunnitelmaa tehdessä huomioimme perheenne tarpeet ja voimavarat. Suunnitelma annetaan teille ja kaikille tapaamiseen osallistuneille ammattilaisille.
Tapaamisessa kanssanne sovitaan siitä, miten ammattilaiset voivat jakaa lapsen/nuoren hoitamisessa kertyvää tietoa toistensa kanssa. Moniammatillista yhteistyötä tehdään antamanne luvan mukaisesti.
Keitä voi kuulua monialaiseen yhteistyöverkostoon?
Lapsenne ja perheenne asioissa monialaisessa yhteistyöverkostossa toimivat jatkossa sovitun mukaan aiemmin mukana olleet ammattilaiset sekä uudet mukaan kutsutut tahot. Yhteistyöverkosto voi muodostua esimerkiksi seuraavista toimijoista:
- neuvola
- opiskeluhuolto
- lapsiperheiden sosiaalityö
- perhetyö
- perheneuvola
- kehityksellisten palveluiden vastaanotto ja lasten kuntoutus
- Kehitysvammaislääketieteen poliklinikka
- varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus
- aikuispalvelut
- järjestöt
- erikoissairaanhoidon toimijat
Tuki varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja kotona
Yhteistyötapaamisessa sovitut varhaiskasvatuksessa tai perusopetuksessa sekä kodissa tehtävät tukitoimet ja ohjaus aloitetaan heti. Perheellenne tarjotaan käytännön tietoa arkenne tueksi. Ohjauksen tavoitteena on parantaa koko perheenne selviytymistä ja hyvinvointia arkielämässä
Mistä saan/löydän lisää tietoa?
Yhdessä tekemäämme suunnitelmaan kirjataan henkilöt, jotka työskentelevät jatkossa kanssanne. Myös heidän yhteystietonsa löytyvät suunnitelmasta.
Voitte olla yhteydessä sovittuihin yhteyshenkilöihin, mikäli asianne hoitoon liittyy epäselvyyksiä.
Tämä sisältö on suunnattu ammattilaisille.
Sisällys
Monialaisen tapaamisen järjestäminen
Monialaiseen yhteistyötapaamiseen osallistuvat:
Monialaisen yhteistyön tavoite
Monialaisen yhteistyötapaamiseen valmistautuminen ja tapaamista ohjaavat pääperiaatteet
Ensimmäisen tapaamisen tavoitteena on
Tapaamisen vetäminen ja asioiden kirjaaminen
Monialaisen tapaamisen järjestäminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen, nuoren ja perheen ympärille voidaan koota monialainen verkosto, kun lapsen asioiden hoitamiseksi tarvitaan eri ammattilaisten osaamista ja ammattitaitoa.
Monialaiseen yhteistyötapaamiseen osallistuvat:
- Perhe (biologinen perhe, uusperheet, bonusperheet, sijais- ja adoptioperhe)
- Koollekutsuja
- Mahdollinen vastuutyöntekijä/omatyöntekijä
- Lisäksi tarpeen mukaan:
- Neuvolan terveydenhoitaja, neuvolalääkäri
- Varhaiskasvatus: varhaiskasvatuksen opettaja ja/tai lastenhoitaja ja/tai ohjaaja ja/tai VEO ja/tai varhaiskasvatusyksikön johtaja ja/tai psykososiaalisen oppilashuollon edustaja (koulukuraattori, psykologi)
- Kouluterveydenhoitaja, koululääkäri
- Koulun edustaja: opettaja, erityisopettaja, koulunkäynninohjaaja, rehtori, psykososiaalisen oppilashuollon edustaja (koulukuraattori, psykiatrinen sairaanhoitaja, psykologi)
- Perheneuvolan edustaja: perheneuvoja, sosiaalityöntekijä, psykologi, konsultoiva lastenpsykiatri
- Lapsiperheiden sosiaalityön edustaja: sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, perheohjaaja
- Vammaispalveluiden edustajat
- Kehitysvammalääketieteen poliklinikka
- Kehitykselliset palveluiden vastaanotto ja lasten kuntoutus: puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, psykologi, sairaanhoitaja, lääkäri
- Lastensuojelun edustaja: sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, perheohjaaja, sijaishuollon sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja
- Erikoissairaanhoidon edustajat: Lastenneurologia, Lastenpsykiatria, Nuorisopsykiatria, Lastentaudit
- Yksityinen yksilö-/perhepsykoterapeutti, puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti
- Ostopalvelutyöntekijät: ammatillinen perhetyöntekijä ja tukihenkilö ja tukiperhe, psykologi, sosiaalityöntekijä
- Järjestön edustajat: mm. MLL, Ensi- ja turvakotiyhdistys, seurakunnan työntekijä (diakoni, lastenohjaaja, perheneuvoja, pappi)
- Aikuispalveluiden edustajat: Mielenterveys- ja päihdepalvelut, aikuissosiaalityö, TE-palvelut
Monialaisen yhteistyön tavoite
Monialainen yhteistyö selkeyttää sekä asiakkaalle että verkostolle sen, mitä kukin tekee ja minkälaisella aikataululla. Lisäksi se vähentää päällekkäisen työn tekemistä ja säästää sekä asiakkaan että työtekijöiden aikaa. Monialaisessa yhteistyössä asiakkaalle voidaan määritellä vastuutyöntekijä, joka koordinoi asiakkaan palveluja ja on vastuussa yhteistyöstä. Hänen puoleen asiakas tietää kääntyä tarvittaessa. Tämä parantaa tiedon kulkua ja poistaa kuntoutumisen esteitä asiakkaan polulta. Yhteistyössä ei pidä unohtaa lapsen ja perheen omaa asiantuntijuutta. Kaikki tilanteet ja ongelmat eivät vaadi moniammatillista yhteistyötä, jos ne ovat ratkaistavissa siinä yksikössä, missä asiakas kulloinkin on.
Sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä monialainen yhteistyö on asiantuntijoiden työskentelyä, jossa pyritään ottamaan huomioon kokonaisuus. Monialaisessa yhteistyössä korostuu asiakaslähtöisyys, tiedon ja taidon yhteen kokoaminen, rajojen ylitykset sekä verkostojen huomioiminen.
Monialaisen yhteistyötapaamiseen valmistautuminen ja tapaamista ohjaavat pääperiaatteet:
- Yhteistyötapaamiseen osallistuvat keskeiset ammattilaiset ja asiakasperhe
- Perhe on yhteistyösuunnittelun keskiössä ja arvostettu osallistuja ja toimija
- Lasta ja nuorta osallistetaan keskusteluun ja suunnitteluun ikätasonsa mukaisesti
- Asiakkailta pyydetään ennen tapaamisen alkua lupa puhua tapaamisen oleellisista teemoista
- Yhteistyöneuvotteluun osallistujilla on palvelunsa puitteissa esittää keskeiseksi katsottu tieto lapsen ja perheen tarpeista ja erityispiirteistä.
Ensimmäisen tapaamisen tavoitteena on: (tämä hyvä avata asiakkaalle keskustellen)
- Kertoa osallistujille monialaisen yhteistyön tavoitteet
- Esittäytyä perheelle ja kertoa, miksi kyseisen ammattiryhmän edustajana on paikalla
- Informoida perhettä verkostossa syntyneen tiedon käsittelystä. (Asiakkaalle tiedotetaan, että jokaisessa palvelussa on oma rekisteriselosteensa ja jokainen ammattilaistaho tallentaa saamansa tiedon luottamuksellisena omaan tietojärjestelmäänsä.)
- Selvittää perheen tuen tarve, erityisesti perheen ja lapsen kuulemisen kautta
- Kuulla tasapuolisesti eri ammattilaisten kanta tarvittaville palveluille
- Kertoa palveluista ja etuuksista käydyn keskustelun perusteella
- Sopia, missä palveluissa ja keiden työntekijöiden toimesta asiakkuus jatkuu / alkaa
- Sopia, millä aikataululla asiakkuus palveluissa alkaa
- Sopia kunkin palvelun ja perheen omasta roolista ja tehtävistä
- Sopia mahdollisten lähetteiden tekemisestä ja vastuuttaa lähetteen teko tietylle ammattilaiselle
- Luoda keskustelun pohjalta selkeä ja kaikille osallistujille yhteinen asiakassuunnitelma, jossa myös perheellä on oma roolinsa
- Sopia seuraavan tapaamisen ajankohta ja koollekutsuja, sekä kertoa mitä seuraavalla tapaamiskerralla tapahtuu
- Sopia perheen vastuutyöntekijä
Tapaamisen vetäminen ja asioiden kirjaaminen:
Ensimmäisen tapaamisen ”puheenjohtaja” on koollekutsuja tai erikseen sovittu kokoukseen osallistuja. Jatkossa roolituksesta voidaan sopia erikseen.
Sihteeri nimetään kokouksen alussa muistion/suunnitelman kirjoittajaksi.
Perheen rooli tapaamisessa:
- Family first –periaate
- Dialogisuus
- Perheen tuen tarpeen selkiyttäminen
- Perheen, erityisesti lapsen, kuuleminen
- Perheen kuuleminen, arvostaminen, motivoiminen, sitouttaminen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen.
- Perhe antaa tarvittavat luvat jatkotyöskentelyyn.
- Perhe on saavana osapuolena
Tapaamisen lopuksi
- Tapaamisesta tehty muistio annetaan perheelle ja kaikille osallistujille.
- Perheeltä pyydetään palautetta tapaamisen kulusta tapaamisen lopuksi tai myöhemmin tapaamisen jälkeen (kokemus kuulluksi tulemisesta, tarvittavan tuen saaminen, asioiden eteneminen oikeaan suuntaan).
- Annetaan toimintaohjeet, jos on tyytymätön saamaansa palveluun.
Monialainen yhteistyö
Lisätutkimukset ja mahdollinen diagnosointi
Tutkimukset ja diagnoosin asettaminen perusterveydenhuollossa
Mahdollisten lisätutkimusten tarve arvioidaan yhdessä perheenne kanssa ja tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä. Lisätutkimusten ja diagnostiikan kannalta on olennaista saada kokonaiskuva lapsenne tilanteesta eri arjen ympäristöistä, siksi voimme pyytää suostumuksellanne tietoja varhaiskasvatuksesta, koulusta tai muilta lapsen arjessa toimivilta aikuisilta. Lisätutkimukset voivat sisältää myös käyntejä sekä lapsen arjen ympäristössä, että vastaanotolla. Tapaamisia voidaan toteuttaaa mm. lääkärin, sairaanhoitajan, psykologin, puheterapeutin, fysioterapeutin, toimintaterapeutin, sosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaaja tai muun ammattilaisen toimesta.
Lisätutkimukset voivat olla mm:
- Perhetutkimus
- Psykologin tutkimukset
- Nepsykartoitus
- Toimintaterapeutin arvio
- Puheterapeutin arvio
- Fysioterapeutin arvio
- Lääkärin tutkimus
- Esitietojen kerääminen vanhemmilta, arjen ympäristöistä ja aiemmista lapsellenne tehdyistä tutkimuksista (sovitaan kuka kokoaa)
Tutkimuksissa saatu tieto käydään läpi yhdessä perheenne ja monialaisen verkoston kanssa, jotta saatua tietoa voidaan hyödyntää lapsen arjen ja muun tuen tarpeen suunnittelussa. Mahdollisten lisätutkimusten jälkeen otetaan kantaa diagnoosiin, muihin mahdollisiin jatkotutkimustarpeisiin joko perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa ja tehdään hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Hoito- ja kuntoutussuunnitelmassa otetaan myös kantaa tarvittaviin sosiaalietuuksiin tai muihin tarvittaviin tukimuotoihin ja näistä annetaan teille tarvittava informaatio.
Tämä sisältö on suunnattu ammattilaisille.
Kasvatus- ja perheneuvonta
- Psykologiset tutkimukset:
- Lasten kognitiiviset ja sosioemotionaaliset yksilötutkimukset alle kouluikäisille ja tarvittaessa alakouluikäsille (koulupsykologeilla päävastuu).
- Perhetutkimus:
- vanhemmuuden, parisuhteen, perhetilanteen ja –dynamiikan sekä lapsen kehityshistorian kartoitus
- Nepsy-kartoitus sisältyy alle 13-vuotiaiden arviointiin
- Vuorovaikutustutkimukset
- Konsultoivan lastenpsykiatrin arvio
Nuorten Matala
- Arvioidaan yhdessä nuoren, perheen ja mahdollisen muun verkoston kanssa tuen tarve sekä suunnitellaan tarkoituksenmukaiset arviot ja tutkimukset
- Neuropsykiatristen oireiden/häiriöiden osuuden selvittely on osa nuoren kokonaistilanteen arviota
- Arviot toteutetaan moniammatillisesti
- ADHD-arvio:
- Edeltävästi täytettäväksi ADHD-RS (huoltaja), ASRS (nuorelle, jos 16v. tai yli.), rBDI/BDI, GAD-7, tarvittaessa muita psyykkisten oireiden tai päihteidenkäytön mittareita.
- Neuvola- ja kouluterveydenhuollon merkinnät käydään läpi edeltävästi, tuleeko lisätietoa oirekuvasta tai siihen vaikuttavista tekijöistä
- Huoltajan alku/esitietohaastattelu sis. elämänkulkuun, kehityshistoriaan, perhetaustaan, mahdollisiin alttius ja perinnöllisiin tekijöihin sekä elämäntapaan, arjen toimintaan liittyen tietoa
- DIVA-haastattelu tehdään 1-2 tapaamisella, sen jälkeen, kun esitiedot on kerätty. Lähtökohtaisesti tehdään huoltajan ja nuoren kanssa yhdessä, mutta voidaan haastatella myös erikseen tilanteen mukaan.
- Laboratoriotutkimukset tarvittaessa lääkärin ohjeen mukaan.
- Lisätutkimuksina on mahdollista toteuttaa:
- Lääkärin arvio ja/tai jatkosuunnitelman, tarvittavien tukien ja jatkohoidon suunnittelu perheen kanssa
- toimintaterapeutin arvio
- psykologin tutkimukset
Toimintaterapeutin tutkimus (toiminnallisuuden arvio) yli 13 vuotiaille:
Toiminnallisuuden arviosta voi hyötyä nuori, jolla on neuropsykiatristen tai autisminkirjon oireiden myötä vaikeuksia selviytyä arjesta esim. arjen hallinnan haasteita (vuorokausirytmi, säännöllisyys, itseohjautuvuus), motoriikan tai hahmottamisen vaikeuksia (liikkuminen, kädentaidot, oppiminen), prosessitaitojen (toimintojen ideointi, suunnittelu ja toteutus) vaikeuksia tai aistitiedonkäsittelyn haasteita (yli ja aliherkkyydet sekä aistien säätely). Toimintaterapeutti arvioi havainnoimalla asiakkaan toimintaa sekä käyttämällä erilaisia standardoituja arviointimenetelmiä, haastattelua sekä asiakkaan itsearviointia.
Arviointi toteutuu sekä asiakkaan omassa ympäristössä, että vastaanotolla
Ei tarvita lähetettä, palveluun pääsee hakeutumalla Nuorten Matalaan.
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohdalla
Psykologin tutkimus Nuorten matalassa voi tulla kyseeseen silloin, kun riittävää arviointia ja tukea ei ole saatu järjestettyä muiden ammattilaisten toimesta
Psykologi arvioi itse tutkimuksen tarpeen ja laajuuden konsultaation perusteella
Psykologin tutkimuksesta voi olla hyötyä erityisesti silloin, kun oppimisen ja arjen haasteet ovat laajoja ja samanaikaisesti esiintyy muita psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Tutkimuksen laajuus määräytyy tilanteen mukaan.
Tutkimuksessa voidaan arvioida mm. erotusdiagnostiikkaa, päättelysuoriutumista eri osa-alueilla, nuoren voimavaroja sekä mahdollisten muiden oppimisvaikeuksien ja tunne-elämän ongelmien osuutta tilanteeseen. Psykologi tekee tutkimuksesta lausunnon ja antaa siinä suosituksia soveltuvista tukitoimista.
Kehityksellisten palveluiden vastaanotto ja lasten kuntoutus
Kehityksellisissä palveluissa tutkitaan neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia, silloin kun oirekuvaan ei liity hankalia käytöshäiriöitä tai psyykkisiä oireita. ADHD -diagnoosi voidaan tehdä aikaisintaan 5v iässä ja lääkitys voidaan aloittaa kehityksellisten palveluiden vastaanotolla aikaisintaan 6v iässä.
Kehityksellisten palveluiden vastaanotto ja lasten kuntoutus
- Sairaanhoitajan arvio
- Toimintaterapeutin nepsy-kartoitus tai toimintaterapeutin arvio silloin kun oirekuvassa myös motoriikan tai aistisäätelyn haasteit
- Lomakkeet
- Viivi-lomakkeet kotiin, päiväkoti ja koulu-> Viivi-lomakkeet huoltajille, varhaiskasvatukseen/ kouluun
- ADHD-RS-oirekysely kotiin, päiväkoti ja koulu-> ADHD-RS-oirekysely huoltajille, varhaiskasvatukseen/ kouluun
- SDQ-vahvuudet ja vaikeudet kotiin, päiväkoti ja koulu -> SDQ-vahvuudet ja vaikeudet huoltajille, varhaiskasvatukseen/kouluun
- Moniammatillisen työryhmän arvio
- Lisätutkimuksina tarpeen mukaan: (asettelu muutos)
- Psykologin tutkimukset. Jos psykologin tutkimuksia tarvitaan ainoastaan koulun tukitoimien suunnittelemiseksi, tulee tutkimukset tehdä varhaiskasvatuksessa tai oppilashuollossa.
- Lääkärin tutkimus ja diagnoosin asettaminen
Lastenneurologialle ohjataan:
- Jos lapsella epäillään autismikirjon häiriötä tai Touretten oireyhtymää.
- Jos lapsen kehityksen ongelma vaikuttaa hyvin laaja-alaiselle/vaikea-asteiselle/on epäily huomattavasta kokonaiskehityksen viiveestä
- Jos lapsen tutkiminen ei luotettavasti onnistu vastaanotolla
- Jos lapsella todetaan pitkäkestoisen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tarve
Tutkimukset kehitysvammalääketieteen poliklinikalla
Kehitysvammalääketieteen poliklinikalla hoidetaan kehitysvammadiagnoosin saaneita asiakkaita, joilla voi olla myös neuropsykiatrisia oireita. Palvelut on tarkoitettu vammaispalvelun asiakkaille (Eho-päätös tarvitaan Erityishuolto-ohjelman päätös tarvitaan vammaispalvelusta).
Poliklinikalla toteutetaan:
- Nepsy-selvittelyä ja lisätutkimuksia
- Nepsy-valmennusta
- Tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta
Lisätutkimukset ja mahdollinen diagnosointi
Kuntoutus, seuranta ja jatkosuunnitelma
Lapsen kuntoutus, seuranta ja jatkosuunnitelma
Kehityksellisten palveluiden vastaanotto ja lasten kuntoutus
Arviointijakson, tarvittavien lisätutkimusten ja mahdollisen diagnoosin asettamisen jälkeen laaditaan teidän kanssa yhteistyössä hoito- tai kuntoutussuunnitelma, jossa huomioidaan myös lapsen tarvitsema tuki kasvuympäristössä.
Jatkosuunnitelma voi sisältää:
- Tietoa lapsen mahdollisesta diagnoosista
- Neuropsykiatrista ohjausta
- Lääkehoidon tarpeen arvio, lääkkeen aloitus ja seuranta
- Strategiaohjaus: strategia on käsikirjapohjainen ja ryhmämuotoinen vanhempainohjausmenetelmä. Menetelmä on kehitetty vanhemmille, joilla on adhd-diagnoosin saanut lapsi.
- Dialoginen perheohjaus: ohjaus on tarkoitettu vanhemmille, joilla on lapsi, jolla on erityistarpeita, esim. neuropsykiatrinen diagnoosi/ oireita, oppimisvaikeuksia, käytöshäiriöitä tai haastavaa käyttäytymistä. Myös jokin muu perhettä huolestuttava asia voi olla taustalla ja sitä voidaan perheohjauksessa käsitellä.
- Ryhmä- tai yksilömuotoinen strukturoitu vanhempainohjaus: Ihmeelliset vuodet-ryhmä, vanhemmuus-taito-oppi
- Kuntoutus: neuropsykiatrinen valmennus, toimintaterapia, puheterapia, fysioterapia, monimuototerapia
- Sopeutumisvalmennuskurssi
- Laku-perhekuntoutus
- Tarpeen mukaan lapsen mielenterveydenhoito yksilö-tai ryhmämuotoisesti
- Erikoisairaanhoidon konsultaatio
- Lääkärin lähete erikoissairaanhoidon lisätutkimuksiin tai hoitoon/kuntoutukseen.
Hoidon ja kuntoutuksen toteuttaminen
Kehityksellisten palveluiden vastaanotto ja lasten kuntoutus
- Hoito ja kuntoutus perusterveydenhuollossa on luonteeltaan lyhytkestoista ja ohjauksellista sekä usein ajallisesti jaksotettua.
- Lapsella voi olla oikeus Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jos sairaus tai vamma aiheuttaa huomattavia vaikeuksia arjen toimissa (esim. hankaloittaa osallistumista päiväkodissa tai koulussa). Vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena voidaan myöntää esimerkiksi erilaisia terapioita. Kelan laku-kuntoutus on tarkoitettu 5-15-vuotiaiden lasten perheille. Laku-kuntoutukseen pääsyyn tarvitaan julkisessa terveydenhuollossa kirjoitettu lääkärinlausunto B tai vastaavat tiedot sisältävä lääketieteellinen selvitys, josta ilmenee sairaus, suositeltu kuntoutus ja sen tavoitteet. Laku-kuntoutus on ympäristöä osallistavaa ja pitkäkestoista.
- Mikäli lapsi ei ole oikeutettu vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, mutta tarvitsee pitkäkestoista säännöllistä kuntoutusta, harkitaan palvelun ostamista yksityissektorilta Kymenhva:n maksusitoumuksella. Maksusitoumuksen saaminen perustuu Kymenhva:n terveydenhuollon ammattilaisen tekemään arvioon ja suositukseen sekä moniammatillisen kuntoutustyöryhmän päätökseen hankittavan palvelun tarpeesta. Yksilölliseen arvioon perustuen Kymsoten maksusitoumuksella voidaan kustantaa kahta terapiaa samanaikaisesti niin, että terapioiden toteutus vuorottelee.
- Hoidossa ja kuntoutuksessa oleellista on perheen sitoutuminen vastaanottokäynteihin ja kotiharjoitteluun. Vanhempien luvalla myös varhaiskasvatuksen tai koulun henkilökuntaa ohjataan lapsen tukemisessa ja harjoitteiden teossa, jotta uusien asioiden harjoittelu toteutuisi säännöllisesti lapsen arjessa.
- Kuntoutusjaksojen pituuden arvioi Kymenhva:n kuntouttava terapeutti ennen kuntoutusjakson alkua.
Kukin työntekijä auttaa asiantuntemuksellaan lasta ja perhettä ottamaan käyttöön vahvuutensa ja tätä kautta parantaa lapsen osallisuutta ja toimintakykyä. Esimerkiksi puheterapia painottuu kielellisten taitojen kuntoutukseen, toimintaterapia toiminnallisten taitojen kuntoutukseen, fysioterapia liikunnallisen kehityksen kuntoutukseen ja perheneuvolassa tuetaan vanhemmuuteen, kasvatukseen ja jaksamiseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi perheneuvolassa voidaan tehdä yksilötyöskentelyä lapsenne kanssa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tunnetyöskentelyä tai ongelmaratkaisutaitojen harjoittelua. Työskentely sisältää myös yhteistyötä perheen ja eri ammattihenkilöiden välillä. Perheenne asioita hoitavat työntekijät kokoontuvat tarvittaessa kanssanne moniammatillisiin verkostopalaveriin, joissa voidaan mm. tarkentaa yhteistä asiakassuunnitelmaa toiminnan osalta.
Hoito- ja kuntoutusjakson jälkeen
- Hoito- tai kuntoutusjakson päättyessä arvioimme yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa hoidon ja kuntoutuksen vaikuttavuutta sekä jatkohoidon ja kuntoutuksen tarvetta.
- Lapsenne työntekijä/työntekijät ottavat kantaa oman alansa jatkokuntoutustarpeeseen. Uusinta-arvion perusteella sovitaan tarvittaessa uudesta hoito- tai kuntoutusjaksosta.
Mikäli hoidolla tai kuntoutuksella ei ole saavutettu riittävää apua tai lapsen haasteet havaitaan tässä vaiheessa laajemmiksi, arvioidaan tarvetta lähetteelle erikoissairaanhoitoon
Tämä sisältö on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.
Ammattilaisten tehtävät lapsen voinnin seurannassa, kun sovittuna toimijana on:
Perheneuvola/kasvatus- ja perheneuvonta
- Tutustu lapsen ja perheen esitietoihin ja tarvittaviin asiakirjoihin
- Rakenna tarvittava asiakaskohtainen työryhmä, mikäli toimijat eivät olleet mukana moniammatillisessa tapaamisessa aiemmin
- Kerää tarvittavat puuttuvat tiedot asiakkaalta tai yhteistyökumppaneilta
- Käy asiakassuunnitelmaan laaditut tavoitteet ja suunnitelma perheneuvolatyöskentelylle läpi yhdessä asiakkaan kanssa, tarkenna tarvittaessa
- Muokkaa työskentelyä lapsen ja perheen tarpeiden ja edistymisen mukaisesti
- Arvioi perheneuvolajakson päättyessä lapsen ja perheen kanssa tavoitteiden saavuttamista
- Tee jatkosuunnitelma:
- Uusi työskentelyjakso
- Sovitaan seurannasta varsinaisen työskentelyn päätyttyä.
- Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa
- Kutsutaan tarvittavia ammattilaisia perheen tueksi
- Ohjaus lääkärin kautta erikoissairaanhoitoon
- Kutsu tarvittaessa verkostokokous
- Asiakkuuden päättäminen
Kehityksellisten palveluiden vastaanotto ja lasten kuntoutus
- Arviointijakson, tarvittavien lisätutkimusten ja mahdollisen diagnoosin asettamisen jälkeen laaditaan jatkosuunnitelma lapsen ja huoltajien lisätuentarpeen mukaan. Tarvittaessa konsultoidaan erikoissairaanhoitoa tai lääkäri tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon. Jos päädytään pyytämään lastenpsykiatrian lisätukea, nimetään kehityksellisistä palveluista vastuutyöntekijä, joka on perehtynyt lapsen ja perheen tilanteeseen ja osallistuu tarvittaessa monialaiseen yhteistyöhön lastenpsykiatrian jakson aikana.
- Ensisijaista on varmistaa, että:
- Lapsi ja huoltajat saavat riittävästi potilas- ja omaisneuvontaa, arjen sujuvuutta tukevien menetelmien ohjausta ja esimerkiksi strukturoitua vanhempainohjausta
- Varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten aikuiset saavat huoltajien luvalla tietoa lapsen diagnoosista, arjen sujuvuutta tukevien menetelmien ja tukitoimien ohjausta.
- Lääkehoidon tarve arvioidaan ja tarvittaessa tehdään suunnitelma lääkehoidon aloituksesta ja seurannasta.
- Laaditaan tarvittavat lääkärin lausunnot Kelan etuisuuksien ja kuntoutuksen hakemiseksi
- Laaditaan tarvittaessa muut asiantuntijalausunnot
- Laaditaan tarvittaessa maksusitoumus-suositus kuntoutustyöryhmälle
Lasten kehityksellisten palveluiden vastaanoton ja lasten kuntoutuksen hoito- ja kuntoutusmuodot
- Strategiaohjaus
- Strategia on käsikirjapohjainen ja ryhmämuotoinen vanhempainohjausmenetelmä. Menetelmä on kehitetty vanhemmille, joilla on adhd-diagnoosin saanut lapsi.
- Dialoginen perheohjaus
- Dialoginen perheohjaus on tarkoitettu vanhemmille, joilla on lapsi, jolla on erityistarpeita, esim. neuropsykiatrinen diagnoosi/ oireita, oppimisvaikeuksia, käytöshäiriöitä tai haastavaa käyttäytymistä. Myös jokin muu perhettä huolestuttava asia voi olla taustalla ja sitä voidaan perheohjauksessa käsitellä.
- Strukturoitu vanhempainohjaus
- Ihmeelliset vuodet
- Vanhemmuus taito-oppi
- Neuropsykiatrinen valmennus: ratkaisukeskeistä neuropsykiatriasta valmennusta voidaan Kymenhva:n terveydenhuollon ammattilaisen arvion perusteella tarjota kouluikäiselle lapselle jolla on neuropsykiatrinen diagnoosi. Valmennus toteutetaan omana palveluna tai ostetaan yksityissektorilta Kymenhva:n maksusitoumuksella. Valmennusjaksot ovat luonteeltaan lyhyitä, max. 10 kertaa.
- Toimintaterapia, puheterapia, fysioterapia
- Muu yksilöllinen tai ryhmämuotoinen kuntoutus/hoito
Lasten kuntoutus
Fysioterapia, toimintaterapia ja puheterapia:
- Tutustu lapsen esitietoihin ja tutkimusyhteenvetoon, kerää tarvittaessa puuttuvat tiedot
- Perehdy kuntoutusjakson tavoitteisiin ja suunnittele yksittäiset käynnit tavoitteiden mukaisiksi
- Muuta käyntien sisältöä lapsen edistymisen mukaan
- Arvioi jakson päättyessä lapsen tilanne tavoitteiden mukaisilla osa-alueilla
- Ota kantaa tarvitseeko lapsi jatkokuntoutusta ja kirjoita väli-/loppuyhteenveto
- Jatkosuunnitelma voi olla:
- Kuntoutusjakso
- Seurantaluonteinen kuntoutus ja ohjaus
- Päiväkodin, koulun ja kodin ohjaus
- Ohjaus toiselle ammattiryhmälle
- Kontaktin päättäminen
- Kehityksentuentiimin konsultaatio
- Ohjaus lääkärin kautta erikoissairaanhoitoon
Kehityksellisten palveluiden vastaanotto
Sairaanhoitaja, psykologi, lääkäri
- Aseta yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa hoidolle- ja kuntoutukselle tavoitteet.
- Varmista, että hoito- tai kuntoutussuunnitelma toteutuu suunnitellusti.
- Arvioi yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa jakson päättyessä lapsen vointi ja/tai kehityksen eteneminen. Onko hoidolla tai kuntoutuksella saavutettu sille asetetut tavoitteet?
- Arvioi yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa tarvitaanko jatkohoitoa tai –kuntoutusta.
- Laadi kirjallinen väli-/loppuyhteenveto
Jos tarvitaan jatkohoitoa- tai kuntoutusta
- Varaa lapselle lääkärin vastaanottoaika
ja/tai
- Vie lapsen asia vastaanoton moniammatilliseen työryhmään tai kehityksentuentiimiin käsiteltäväksi.
Kuntoutus, seuranta ja jatkosuunnitelma
Lisätuki erikoissairaanhoidossa
Erikoissairaanhoidon palvelut
Erikoissairaanhoidon palvelut
Mikäli lapsenne tilanteen katsotaan vaativan erikoissairaanhoidon palveluita, pääsette erikoissairaanhoidon palveluihin lääkärin lähetteellä.
Lastenneurologia
Lastenneurologian palvelut voivat olla tarpeen, jos lapsenne ongelmat ovat laaja-alaisia ja tarvitaan vaativaa kuntoutusta.
Ennen lastenneurologian palveluihin siirtymistä lapsellenne tehdään sovitut perustutkimukset, jotka määräytyvät lapsenne iän ja oireiden laadun mukaisesti. Perustutkimukset tehdään peruspalveluiden puolella.
Aika erikoissairaanhoidon kiireettömään hoitoon järjestyy viimeistään 3kk kuluessa lähetteen saapumisesta. Pyrimme huomioimaan toiveenne ensikäynnin ajankohdasta. Ennen ensimmäistä käyntiä teiltä pyydetään lupa tilata lastenneurologiselle vastaanotolle lapsenne aikaisempia tutkimuslausuntoja, sekä lupa tehdä yhteistyötä muiden lastanne hoitavien tahojen kanssa.
Lastenneurologian vastaanotto on keskitetty Kymenlaakson keskussairaalaan: Kotkantie 41, 48210 Kotka.
Lastenneurologian poliklinikka ja tutkimusyksikkö
Lastenpsykiatria
Lastenpsykiatrian palvelut voivat olla tarpeen jos:
- Lapsellanne esiintyy vaikeita psyykkisiä samanaikaisoireita (kuten masennusta tai vaikeita käytösongelmia)
- Lapsenne ja teidän välinen vuorovaikutus on hankaloitunut merkittävästi ja tarvitaan tarkempaa selvittelyä
- Lapsellenne annetut aikaisemmat kuntoutus- ja hoitotoimet ovat osoittautuneet riittämättömäksi
- Mahdollinen lääkehoidon aloittaminen ja toteuttaminen eivät ole onnistuneet peruspalveluissa
- Kokonaistilanteen ongelmallisuuden vuoksi tarvitaan usean erikoisalan yhteistyötä
Lähetteen saapuessa lastenpsykiatriaan, teille nimetään vastuutyöntekijä, joka ottaa teihin yhteyttä 1-3 viikon kuluessa.
Yleensä työskentely kanssanne aloitetaan arviointijaksolla, jossa lapsenne hoidontarve arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Kun tulette ensikäynnille, on tärkeää ottaa mukaan kaikki aikaisemmin tehtyjen tutkimusten yhteenvedot, jotta voimme hyödyntää niitä arvioinnissa ja hoidon/kuntoutuksen suunnittelussa.
Lastenpsykiatrisen arviointijakson päättää hoitosuunnitelma, jossa päätetään mahdollisten lisätutkimusten tarpeesta ja suunnitellaan jatkohoito/kuntoutus.
Kouvolassa lastenpsykiatrian yksikkö sijaitsee Kymenlaakson psykiatrisessa sairaalassa osoitteessa Sairaalankuja 3D (3krs). Kotkassa lastenpsykiatrian yksikkö sijaitsee osoitteessa Kauppakatu 5B (3 krs).
Nuorisopsykiatria
Nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon ohjaudutaan joko nuorten matalan kynnyksen palvelujen kautta tai lääkärin lähetteellä. Nuorisopsykiatria vastaa 13-17 vuotiaiden nuorten osalta neuropsykiatristen häiriöiden diagnostiikasta ja kuntoutuksen suunnittelusta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Nuoret joilla on neuropsykiatrisen häiriön lisäksi muu vakava samanaikainen mielenterveyden häiriö (esim. vakava mieliala- tai ahdistushäiriö) kuuluvat erikoissairaanhoidon arvioon ja seurantaan
Lähetteen saapuessa nuorisopsykiatriaan, teille nimetään vastuutyöntekijä, joka ottaa yhteyttä teihin yhteyttä n. 1-3 viikon kuluessa.
Nuorisopsykiatrian poliklinikka sijaitsee Kouvolassa osoitteessa Ilmarinkuja 3 (7.krs.) ja Kotkassa osoitteessa Kauppakatu 5 B (3. krs.).
Nuorisopsykiatrian poliklinikka Kotka
Nuorisopsykiatrian poliklinikka Kouvola
Muita lisätiedon lähteitä:
Terveyskylä: lastentalo & nuortentalo
KELA: lasten-nuorten kuntoutus & etuudet lapsen sairastaessa
Tämä sisältö on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.
LASTENNEUROLOGIAN LÄHETE
Lähetteessä on hyvä olla seuraavat tiedot:
Henkilötiedot ja perhetiedot
- Nimi, syntymäaika
- Koulu ja luokka-aste/päivähoito,
- Perheenjäsenet, lapsen asumis- ja huoltajuusjärjestelyt, vanhempien nimet ja yhteystiedot
- Vanhempien ja lähisuvun sairaudet
- Mahdollinen lastensuojelukontakti ja muut avohoidon tukitoimet
- Lapsen ja huoltajan äidinkieli, tulkin tarve
Lähettävän lääkärin työdiagnoosi
- Raskausaika, mahdolliset altistukset, synnytys ja varhaisvaiheet, kehityshistoria
- Tärkeimmät oireet tai ongelmat, alku, kesto, ja niiden aiheuttamat haitat
- Lapsen ja huoltajien arvio oireista ja tutkimuksen/hoidon tarpeesta
- Etukäteen lähetetyt oire- ja toimintakykykyselylomakkeet kuten Viivi- kaavake tulee olla ajankohtaisesti täytettynä
- Aikaisemmin tehtyjen tutkimusten tulokset joko sähköisesti mediakeskuksessa tai paperilla etukäteen
Lapsen toimintakyky ja vahvuudet
- Arjen toimintakyky eri ympäristöissä (kotona, koulussa/päiväkodissa, ystävyyssuhteissa, harrastuksissa)
- Mielellään kuvaus toimintakyvystä varhaiskasvatuksessa / koulussa kirjallisesti liitteenä
Aikaisemmat tutkimukset tai hoidot ja niiden vaikutukset
- Somaattiset sairaudet, lääkitykset, aiemmat psyykkiset oireet, niiden hoito
- Tiedot perusterveydenhuollon tai muun tahon (esim. päiväkoti, neuvola, koulu, yksityissektori) tekemistä tutkimuksista ja kuntoutuksista
LÄHETTEEN KÄSITTELY LASTENNEUROLOGIALLA
Sihteeri
- Kirjaa lähetteen
Lääkäri
- Käsittelee lähetteen ja määrittelee potilaan hoidon tarpeen. Potilaasta annetaan joko konsultaatiovastaus tai hänelle annetaan aika poliklinikkakäynnille tai tutkimusyksikön jaksolle
- Tekee määräykset
Sairaanhoitaja
- Toteuttaa lääkärin määräykset
- Varaa ajat lähetteellä tulevalle ensikäyntipotilaalle, tarvittaessa myös ennen vastaanottoa tehtäviin tutkimuksiin, jos niitä tehdään
- Varaa lääkärin vastaanottoajan sekä lähettää ajanvarauskirjeen kotiin
- Varatusta ajasta potilaalle lähetetään tekstiviestimuistutus 1-2 päivää ennen varattua käyntiaika
Psykologi
- Tutustuu potilaan aikaisempiin psykologin tutkimuslausuntoihin ja esittelee ne työryhmälle poliklinikkakokouksessa. Ottaa kantaa mahdollisiin jatkotutkimuksiin ja diagnoosiin
Toimintaterapeutti
- Tutustuu tarpeen mukaan potilaan aikaisempiin tutkimuslausuntoihin ja esittelee ne työryhmälle poliklinikkakokouksessa. Ottaa tarpeen mukaan kantaa poliklinikkapotilaan kuntoukseen
Puheterapeutti
- Tutustuu tarpeen mukaan potilaan aikaisempiin tutkimuslausuntoihin ja esittelee ne työryhmälle poliklinikkakokouksessa. Ottaa tarpeen mukaan kantaa poliklinikkapotilaan kuntoukseen
Sosiaalityöntekijä
- On vanhempien luvalla yhteydessä tarvittaessa avohoidon, vammaispalvelun, lastensuojelun ja vammaispalvelun sosiaalityöntekijöiden kanssa.
Tämä sisältö on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.
LASTENPSYKIATRIAN OHJAUTUMINEN
Lastenpsykiatrian palveluihin tarvitaan lääkärin lähete. Lisätuen tarpeen arvion tueksi tulee täyttää vanhempien kanssa LAPS tai pikkuLAPS-lomake. Lomakkeen kokonaispistemäärä 8 tai enemmän viittaa siihen, että on harkittava lastenpsykiatrista konsultaatiota, lastenpsykiatrisia kuntaan tuotuja palveluita tai lapsen lähettämistä erikoissairaanhoidon lastenpsykiatriseen arvioon.
Mikäli kokonaispistemäärä kertyy pääosin perheen toimintakykyä ja kuormitustekijöitä kuvaavista kysymyksistä (kysymykset 9-12), on ensisijaisesti harkittava perheen ohjaamista muiden erityispalveluidenpiiriin (aikuisten mielenterveys- tai päihdepalvelut, lastensuojelu tai muu sosiaalitoimi).
Lastenpsykiatrian palvelut voivat olla tarpeen tilanteissa joissa:
- Lapsella esiintyy vaikeita psyykkisiä samanaikaisoireita, kuten masennusta tai vaikeita käytösongelmia.
- Lapsen ja vanhemman vuorovaikutus on hankaloitunut merkittävästi ja tarvitaan tarkempaa selvittelyä
- Aiemmat kuntoutus- ja hoitotoimet ovat osoittautuneet riittämättömäksi.
- Lääkehoidon aloittaminen ja toteuttaminen eivät ole onnistuneet
- Vaikeaoireiset, mahdollisesti lääkekokeilua tarvitsevat alle 6-vuotiaat lapset.
- Kokonaistilanteen ongelmallisuuden vuoksi tarvitaan usean erikoisalan yhteistyötä
Ennen lastenpsykiatrian lisätukea, on tärkeä varmistaa, että lapsi ja perhe on saanut riittävää potilas- ja omaisneuvontaa, arjen sujuvuutta tukevien menetelmien ohjausta sekä varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten tukitoimien ohjausta ja esimerkiksi strukturoitua vanhempainohjausta.
Jos päädytään pyytämään lastenpsykiatrian lisätukea on tärkeää, että lähettävältä taholta nimetään vastuutyöntekijä, joka on perehtynyt lapsen ja perheen tilanteeseen ja osallistuu monialaiseen yhteistyöhön lastenpsykiatrian jakson aikana.
LASTENPSYKIATRIAN KONSULTAATIOT AMMATTILAISILLE
Lastenpsykiatrian konsultaatio on tarkoitettu alle 13-vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä kanssa työskenteleville ammattilaisille. Konsultaation tavoitteena on arvioida lasten ja perheiden erityispalveluiden tarve mahdollisimman varhain, jotta lapsi ja perhe saavat nopeasti ja sujuvasti oikean tuen ja tarvitsemansa erityistason palvelut. Konsultaatiossa pyritään huomioimaan koko perheen tilanne.
Konsultaation avulla voidaan tuoda lastenpsykiatrista osaamista ja näkökulmaa tilanteeseen, jossa lapsen psyykkisestä kehityksestä on herännyt huoli esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, koulussa, sosiaalihuollossa tai lastensuojelussa. Konsultaation avulla on mahdollista saada lastenpsykiatrinen näkökulma tai kannanotto lapsen/perheen tilanteeseen ja pohtia yhdessä mahdollisuuksia lapsen psyykkisen kehityksen tukemiseksi. Yhdessä voidaan arvioida lapsen tarvetta lastenpsykiatriseen arviointiin, tutkimukseen tai hoitoon. Konsultaation avulla voidaan tukea perustasoa lapsen ja perheen hoidon tarpeen arvioinnissa ja oikean tuen löytämisessä ilman, että asiakkuutta tarvitaan lastenpsykiatriaan.
Konsultaatiota voidaan antaa puhelimitse ja jalkautumalla peruspalveluihin. Toiveena on, vanhemmat tietävät lastenpsykiatrian puhelinkonsultaatiosta. Yhteydenottajan kanssa voidaan sopia konsultaatiotapaamisesta, jos tapaamisen arvioidaan hyödyttävän asiakasta. Konsultaatiotapaaminen edellyttää aina vanhempien lupaa.
Lastenpsykiatrian konsultaatiopuhelin: 0442231699
Vastaamme puheluihin ajanvarauskäyntien lomassa. Jos emme pysty heti vastaamaan, pyrimme soittamaan saman päivän aikana takaisin.
LASTENPSYKIATRIAN LÄHETE
Henkilötiedot ja perhetiedot
- Nimi, syntymäaika
- Koulu ja luokka-aste/päivähoito, opettajan nimi
- Perheenjäsenet, lapsen asumis- ja huoltajuusjärjestelyt, vanhempien nimet ja yhteystiedot
- Mikäli lapsi asuu sijaishuollossa, sosiaalityöntekijän yhteystiedot
- Vanhempien ongelmat ja voimavarat, merkittävät mielenterveyshäiriöt ja sairaudet lähisuvussa
- Mahdollinen lastensuojelukontakti ja muut tukitoimet
- Lapsen ja huoltajan äidinkieli, tulkin tarve
Psyykkinen häiriö oireineen
- Tärkeimmät oireet tai ongelmat, alku, kesto, ja niiden aiheuttamat haitat
- Lapsen ja huoltajien arvio oireista ja tutkimuksen/hoidon tarpeesta
- Seuraavat oire- ja toimintakykykyselylomakkeet tulee olla ajankohtaisesti täytettynä ja
- tulos kirjattuna lähetetekstiin (lomakkeet voi lähettää postitse jälkikäteen)
- LAPS tai Pikku-LAPS –lomake (THL)
- ADHD-epäily: ADHD-RS (Käypä hoito) huoltajat ja opettaja
Lapsen toimintakyky ja vahvuudet
- Arjen toimintakyky eri ympäristöissä (kotona, koulussa/päiväkodissa, ystävyyssuhteissa, harrastuksissa)
Aikaisemmat tutkimukset tai hoidot ja niiden vaikutukset
- Somaattiset sairaudet, lääkitykset, aiemmat psyykkiset oireet, niiden hoito
- Tiedot perusterveydenhuollon tai muun tahon (esim. päiväkoti, neuvola, koulu,
- yksityissektori) tekemistä tutkimuksista ja kuntoutuksista
Lähettäjän arvio potilaan terveydentilasta
- Somaattinen ja neurologinen status sekä kasvutiedot
- Kliininen arvio ja kuvaus psyykkisestä voinnista ja vuorovaikutuksesta vastaanottotilanteessa
- Kiireellisyysarvio
- Tieto huoltajien informoinnista ja suostumuksesta lähetteen laatimiseen; huom! Eronneiden vanhempien yhteishuoltajuus: kummankin vanhemman suostumus
- Sijoitetun lapsen kohdalla sijoituksesta vastaavan sosiaalityöntekijän kanta
- Yli 10-v lapsen oma suostumus lähetteen laatimiseen
Lähettävän tahon yhteystiedot
Liitteet: lausunnot, kasvukäyrät, aiemmin tehtyjen tutkimusten yhteenvedot ym.
LÄHETTEEN KÄSITTELY LASTENPSYKIATRIALLA
Palvelusihteeri
- Kirjaa sähköisen lähetteen saapuneeksi ja laittaa ylilääkärille piikkiviestin saapuneesta lähetteestä.
Lääkäri
- Ylilääkäri tai hänen sijainen käsittelee lähetteen, arvioi hoidon tarpeen ja kiireellisyyden
Arviointityöryhmä
- Vastuutyöntekijä aloittaa arviointijakson prosessin mukaisesti ensipuhelulla 1-3 viikon sisällä lähetteen saapumisesta.
- Lapselle varataan lääkäriaika kuuden viikon sisälle lähetteen saapumisesta.
- Jos tarvitaan kiireellistä lääkärin arviota, aloitetaan arviointijakso ensikäynnillä yhdessä lääkärin kanssa tai lääkäriaika pyritään saamaan lapselle mahdollisimman pian.
Tutkimus- hoito- ja kuntoutustyöryhmä
- Vastuutyöntekijä soittaa ensipuhelun viikon sisällä lähetteen saapumisesta.
- Ensikäynti järjestetään kuuden viikon sisällä lähetteen saapumisesta.
Tämä sisältö on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.
NUORISOPSYKIATRIAAN OHJAUTUMINEN
Jos nuorella on koulunkäyntivaikeuksia ja/tai runsaasti koulupoissaoloja, on ennen erikoissairaanhoitoon ohjaamista tutkittava perustasolla kognitiivinen taso ja oppimisen erityisvaikeudet sekä järjestettävä niiden vaatimat tukitoimet koulussa. Lähetteeseen liitetään tieto tuloksista, tukitoimista ja tukitoimien vaikutuksista.
Nuoren vanhemmille tulee aina kertoa lähetteestä. Lähettävä taho huolehtii odotusaikana tarvittavan hoitokontaktin olemassaolosta. Ennen ei-kiireelliseen nuorisopsykiatriseen hoitoon ohjaamista tulee potilailta tutkia perustasolla huumeseula, pieni verenkuva, kilpirauhasen toimintakokeet, paastosokeri, veren rasva-arvot, RR ja EKG.
Kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden diagnostiikkaan ja hoitoon (ADHD, autismin kirjon häiriöt, Touretten oireyhtymä) liittyvissä lähetteissä on ennen erikoissairaanhoitoon ohjaamista tutkittava perustasolla kognitiivinen taso ja oppimisen erityisvaikeudet ja järjestettävä niiden vaatimat tukitoimet koulussa. Lähetteeseen liitetään tieto tuloksista, tukitoimista ja tukitoimien vaikutuksista. Aiemmin todetun ADHD:n seuranta ja hoito, (mukaan lukien stimulanttihoito) kuuluvat perustasolle, jos nuorella ei ole muuta vakavaa mielenterveyden häiriötä.
NUORISOPSYKIATRIAN LÄHETE
Taustatiedot
- Nuoren ja huoltajien perustiedot myös huoltajuus, äidinkieli), oppilaitos ja luokka-aste
- Perhetilanteen kuvaus, nuoren asumisjärjestelyt ja perheessä olevat mahdolliset kehitykselliset, neuropsykiatriset häiriöt sekä mielenterveyden häiriöt
- Kontaktit lastensuojeluun, lastensuojelun työntekijän nimi ja yhteystiedot
Psyykkiset ongelmat tai oireet
- Nykytila, alku, kesto
- Ongelmien aiheuttamat haitat nuorelle, muille henkilöille tai ympäristölle
- Päihteiden käyttö, huumeseula tarvittaessa
Arjen toimintakyky
- Selviytyminen koulussa (koulumenestys, tukitoimet, poissaolot)
- Itsestä huolehtiminen, vuorokausirytmi
- Ihmissuhteet, niihin liittyvät muutokset, vuorovaikutus
- Harrastukset, näihin liittyvät ajankohtaiset muutokset
Aikaisemmat tutkimukset tai hoidot ja niiden vaikutukset
- Selvitys perusterveydenhuollon ja/tai muun tahon (perheneuvola, koulu, lastensuojelu, yksityissektori) tekemistä interventioista ja tutkimuksista
- Aiemmat psyykkiset oireet, niiden hoito, tehdyt psykologiset ym. Tutkimukset
Lähettäjän arvio potilaan terveydentilasta
- Ajankohtainen somaattinen status, sairaudet, lääkitykset, laboratoriotutkimukset, päihdearvion tulos (Audit/Adsume, U-Huume-O)
- Kliininen arvio ja kuvaus psyykkisestä voinnista ja vuorovaikutuksesta vastaanottotilanteessa
Erityisesti kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä epäiltäessä
- Sellaiset neuvola- ja kouluterveydenhuollon asiakirjat, jotka eivät löydy Lifecaresta, lisäksi kaikki tehdyt tutkimukset (Viii, KESKY)
- Erityisopetuspäätökset (HOJKS), kognitiivinen kapasiteetti (koulupsykologi)
- ADHD-epäily
- ADHD-oirekysely (AHDH-RS)
- ASRS (yli 16v)
- Autisminkirjon häiriön epäily
- ASSQ (huoltajat, koulu)
- AQ (yli 16v)
- Muiden häiriöiden poissulkemiseksi vähintään
- RBDI tai BDI-21
- Audit tai Adsume
LÄHETTEEN KÄSITTELY NUORISOPSYKIATRIALLA
Palvelusihteeri
- Kirjaa sähköisen lähetteen saapuneeksi.
Nuorisopsykiatrian ylilääkäri tai hänen sijaisensa
- Lukee ja käsittelee lähetteen sekä tekee siihen liittyvät hoitomääräykset sähköisesti (kiireellisyys, työdiagnoosi, työryhmä).
Nuorten Matalan arviointityöryhmä
- Arviointityöryhmään ohjaudutaan yhteistyökumppanin ohjaamana, ohjauslomake löytyy Kymsoten internet sivuilta tai nuoren/vanhempien omalla yhteydenotolla
- Mikäli arviointityöryhmässä lähdetään neuropsykiatriseen selvittelyyn nuori siirtyy hallinnollisella lähetteellä erikoissairaanhoitoon.
Nuorelle nimetty työntekijä huolehtii ajanvarauksesta ensisijaisesti puhelimitse, jonka jälkeen lähettää kutsukirjeen kotiin. Kirjeen mukana on ns. keltainen lupalomake, esitietolomake ja poliklinikan esite. Nuorelle nimetään myös perhetyöntekijä, joka on ensisijainen kontaktihenkilö nuoren vanhempiin.
Erikoissairaanhoidon palvelut
Monialainen yhteistyö
Monialainen yhteistyö
Lapsen ja perheen käsitys tilanteesta ja mahdollisesta tuen tarpeesta on keskeistä ja teidän näkemyksenne on merkittävä voimavara suunniteltaessa lapsen hoitoa ja kuntoutusta. Lapsenne asioissa voidaan työskennellä monialaisesti siten, että kaikki tarvittavat ammattilaiset osallistuvat kanssanne tapaamisiin, joissa lapsenne tutkimuksia, kuntoutusta tai hoitoa suunnitellaan. Tähän monialaiseen yhteistyöhön aloite voi tulla teiltä itseltänne tai ammattilaisilta.
Monialaista yhteistyötä tehdään luvallanne ja teitä tiedotetaan mahdollisesta yhteydenpidosta toimijoiden kesken. Kaikki tilanteet ja ongelmat eivät vaadi monialaista yhteistyötä, jos ne ovat ratkaistavissa siinä yksikössä, missä asiakas kulloinkin on. Monialainen yhteistyö selkeyttää sekä teille että lapsenne kanssa toimivalle verkostolle sen, mitä kukin tekee ja missä ajassa. Sen tarkoituksena on poistaa päällekkäisen työn tekemistä ja selkeyttää yhteisen tavoitteen eteen tehtävää toimintaa.
Lapselle voidaan määritellä vastuutyöntekijä, joka koordinoi palveluja. Hän toimii myös yhteyshenkilönä, jonka puoleen voitte tarvittaessa kääntyä, mikäli tarvitsette lisätietoja asioiden hoitoon tai edistymiseen liittyen.
Monialaista yhteistyötä lapsenne/nuorenne asioissa tehdään tarvittaessa seuraavien yhteistyökumppaneiden kanssa:
- Perusterveydenhuollon toimijat
- Lastenneuvola
- Opiskeluhuolto (Kuraattori- ja psykologipalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto)
- Kehityksellisten palveluiden vastaanotto ja lasten kuntoutus
- Nuorten matala
- Terveysasemat
- Erikoissairaanhoidon toimijat
- Lastenneurologia
- Lastenpsykiatria
- Nuorisopsykiatria
- Lastentaudit
- Erityishuollon poliklinikka
- Varhaiskasvatus ja esi- ja perusopetus
- Sosiaalipalvelut:
- Lapsiperheiden sosiaalityö
- Perhetyö
- Perheneuvola
- Vammaispalvelu
- Lastensuojelu
- KELA
- Kuntouttavat terapeutit
- Muut lapsenne/perheenne tukena olevat tahot
Tämä sisältö on suunnattu ammattilaisille.
Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen, nuoren ja perheen ympärille voidaan koota monialainen työryhmä, kun lapsen/nuoren asioiden hoitamiseksi tarvitaan usean ammattilaisen osaamista ja ammattitaitoa.
Monialainen yhteistyö selkeyttää sekä asiakkaalle että verkostolle sen, mitä kukin tekee ja missä ajassa. Lisäksi se vähentää päällekkäisen työn tekemistä ja säästää sekä asiakkaan että työtekijöiden aikaa.
Monialaisessa yhteistyössä asiakkaalle voidaan määritellä vastuutyöntekijä, joka koordinoi asiakkaan palveluja ja on vastuussa yhteistyöstä. Hänen puoleensa asiakas tietää kääntyä tarvittaessa. Tämä parantaa tiedon kulkua ja poistaa kuntoutumisen esteitä asiakkaan polulta. Yhteistyössä ei pidä unohtaa lapsen ja perheen omaa asiantuntijuutta. Kaikki tilanteet ja ongelmat eivät vaadi monialaista yhteistyötä, jos ne ovat ratkaistavissa siinä yksikössä, missä asiakas kulloinkin on.
Sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä monialainen yhteistyö on asiantuntijoiden työskentelyä, jossa pyritään ottamaan huomioon lapsen, nuoren ja perheen kokonaistilanne. Monialaisessa yhteistyössä korostuu asiakaslähtöisyys, tiedon ja taidon yhteen kokoaminen, yhdyspintatyö, sekä verkostoissa toimiminen.
Monialaiseen yhteistyöhön osallistuvalla on mahdollisuus ja velvollisuus:
- tutustua Nepsy-polkuun ja tuntea sen vaiheet
- tietää, millaista tukea Kymsotessa sekä oman kunnan palveluissa on tarjolla neuropsykiatrisesti oireileville lapsille, nuorille ja perheille
- edesauttaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemista oman ammattitaitonsa puitteissa
- toimia sovitusti lapsen kotona, varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa
- lähtökohtainen mahdollisuus sitoutua pitkäjaksoisempaan työskentelyyn perheen tukena
- osallistua verkostotapaamiseen perheen kanssa
- kutsua koolle verkostotapaaminen perheen kanssa
- toimia sihteerinä tai puheenjohtajana yhteistyötapaamisessa
- tehdä tarvittavat kirjaukset tapaamisesta oman palvelun ohjeiden mukaan
Monialainen yhteistyö
Lisätutkimukset ja mahdollinen diagnosointi
Tutkimukset ja diagnoosi erikoissairaanhoidossa
Erikoissairaanhoidossa tarkoituksena on selvittää syy lapsenne oireille. Lisätutkimukset toteutetaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti, huomioiden aikaisemmin tehdyt tutkimukset. Erikoissairaanhoidossa jatketaan lääketieteellistä selvittelyä ja tehdään tarvittaessa psykologin, neuropsykologin, puheterapeutin, toimintaterapeutin, fysioterapeutin, ravitsemusterapeutin, sosiaalityöntekijän, kuntoutusohjaajan tai sairaanhoitajan tutkimuksia ja annetaan neuvontaa ja ohjausta.
Ennen tutkimusjakson päättävää hoitosuunnitelmaa saatte palautteen tehdyistä tutkimuksista. Neuropsykiatrisesti oireilevilla lapsilla ja nuorilla on usein piirteitä useampaan neuropsykiatrisen häiriön diagnoosiin sopien. Tehtyjen tutkimusten pohjalta saatte tietoa siitä, mitä diagnoosi/ diagnoosit tarkoittavat ja tietoa hoito- ja kuntoutus vaihtoehdosta. Teemme kanssanne hoito- tai kuntoutussuunnitelman lapsellenne, johon määritetään tavoitteet hoidolle ja kuntoutukselle. Hoitosuunnitelman jälkeen pidetään tarvittaessa päiväkoti/koulupalaveri, jossa annetaan tutkimuspalaute lapsen päivähoitoon tai kouluun.
Diagnoosia tarkistetaan säännöllisesti.
Mistä saan/löydän lisää tietoa?
TUTKIMUKSET LASTENNEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA
- Poliklinikalla lääkärin vastaanotolla selvitetään lapsenne kehityshistoria, nykyiset oireet ja tehdään neurologinen lääkärintutkimus. Tarvittaessa sovitaan lisätutkimuksista. Palveluistamme löytyvät puheterapeutin, psykologin ja fysioterapeutin vastaanotot, joihin lapsi ohjataan tarpeen mukaan lääkärin lähetteellä.
- Kanssanne neuvotellaan sopivista tukikeinoista tai hoidoista. Erikoissairaanhoidossa huolehdimme lapsellenne tarpeellisten lausuntojen kirjoittamisesta kuntoutusta tai sosiaaliturvaa varten.
- Mietimme yhdessä, miten lapsen lähiympäristössä voidaan tukea lapsenne osallisuutta. Mikäli perheenne tai lapsenne tilanteen katsotaan tarvitsevan enemmän tukea, ohjaamme ja teemme yhteistyötä lasten/nuorisopsykiatrian, perheneuvolan, vammaispalvelun ja lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalipalvelujen kanssa
- Jos lapsenne tarvitsee tutkimusjaksoa lastenneurologisessa tutkimusyksikössä, sellainen järjestyy 3 kk sisällä, kun kyseessä on kiireetön hoito
- Poliklinikkakäynnistä tehdään yhteenveto, joka näkyy Omakannassa. Tällä hetkellä huoltaja voi asioida Omakannassa alle 10-vuotiaan lapsensa puolesta.
TUTKIMUSJAKSO LASTENNEUROLOGIAN TUTKIMUSYKSIKÖSSÄ
- Tutkimusyksikössä tutkimusjakso kestää enintään 5 arkipäivää (ma-pe tai ke-ti). Tutkimusjakson aikana lastanne tutkii tarpeen mukaan useampi työntekijä: lääkärin lisäksi psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti ja fysioterapeutti. Vanhemmilla on mahdollisuus tavata sosiaalityöntekijä ja kuntoutusohjaaja. Perheenne miettii sairaanhoitajan kanssa arjen sujuvuutta ja käytännön tavoitteet kuntoutusta varten. Samalla saatte myös tietoa ja ohjausta. Vanhempien osallistuminen tutkimusjaksoon on tärkeää.
- Pyrimme huomioimaan toiveenne tutkimusjakson ajankohdasta. Vanhempina voitte hakea D-todistuksella Kelan erityishoitorahaa osastojakson ajalta niiltä päiviltä, joilta ette saa palkkaa. Vauvaikäiset sisarukset voivat olla mukananne tutkimusosastolla.
- Erikoissairaanhoidossa huolehdimme lapsellenne tarpeellisten lausuntojen kirjoittamisesta varhaiskasvatuksen ja koulun tukitoimia, kuntoutusta tai sosiaaliturvaa varten.
- Tutkimusjaksosta tehdään yhteenveto, joka näkyy Omakannassa. Tällä hetkellä huoltaja voi asioida Omakannassa alle 10-vuotiaan lapsensa puolesta. Kaikkien alaikäisten puolesta asiointi otetaan käyttöön vaiheittain loppuvuodesta 2020 alkaen.
TUTKIMUSJAKSO LASTENPSYKIATRIAN POLIKLINIKALLA
- Tarve lastenpsykiatrian tutkimusjaksolle voi herätä arviointijakson perusteella tai muussa hoidon vaiheessa. Osallistumisenne tutkimusjaksoon on tärkeää.
- Tutkimusjaksoon sisältyy lapsenne psykiatrinen tutkimus ja perhetutkimus. Lapsenne psykiatrinen tutkimus voi sisältää psykologin tutkimuksen, toimintakyvyn arvion tai muun yksilötutkimuksen. Perhetutkimus pitää sisällä vanhempien tapaamisia, kotikäynnin ja mahdollisen perhepäivän. Lisäksi teemme päiväkoti- tai koulukäynnin. Tutkimusjaksolla voidaan tarpeen mukaan pyytää myös ravitsemusterapeutin tai fysioterapeutin arvioita.
TUTKIMUSJAKSO LASTENPSYKIATRIAN PÄIVÄYKSIKÖSSÄ
- Jos poliklinikkakäynnein ei saada riittävää ymmärrystä lapsenne ja perheenne tilanteesta tai lapsen tutkimus ei onnistu polikliinisesti, tutkimusjakso toteutetaan lastenpsykiatrian päiväyksikössä. Päiväyksikössä tutkimusjaksoon sisältyy lapsenne psykiatrinen tutkimus ja perhetutkimus, lapsenne havainnointia päiväyksikön arjessa ja sairaalakoulun pedagoginen arvio.
- Lapsenne psykiatrinen tutkimus voi sisältää psykologin tutkimuksen, toimintakyvyn arvion tai muun yksilötutkimuksen. Perhetutkimus pitää sisällä vanhempien tapaamisia, kotikäynnin ja perhepäivän. Lisäksi teemme päiväkoti- tai koulukäynnin. Tutkimusjaksolla voidaan tarpeen mukaan pyytää myös ravitsemusterapeutin tai fysioterapeutin arvioita.
LASTENPSYKIATRISEN TUTKIMUSJAKSON JÄLKEINEN OHJAUSJAKSO
- Tutkimusjakson jälkeen toteutetaan perheellenne suunniteltu psykoedukatiivinen ohjausjakso. Psykoedukaatiolla tarkoitetaan koulutuksellista terapia muotoa, jonka avulla voi oppia tuntemaan ja hallitsemaan paremmin omaa ja perheen sisäistä tilannetta ja parantaa selvityimmistä normaalissa arjessa. Arvioimme myös sisarusten ja isovanhempien tarvetta psykoedukaatiolle. Huomioimme myös tarpeet lapsen päiväkodin, kouluun tai sijoituspaikkaan osalta ohjata ammattilaisille psykoedukatiivista lähestymistapaa.
- Tarpeen mukaisesti ohjaamme teidät sosiaalityöntekijän vastaanotolle saadaksenne ohjausta ja neuvontaa etuus ja sopeutumisvalmennuskurssi asioissa.
TUTKIMUKSET NUORISOPSYKIATRIASSA
Nuoruusiässä neuropsykiatristen häiriöiden diagnostiikkaan kuuluu kehityshistorian ja nykytilanteen tarkka kartoitus sekä muiden mahdollisten mielenterveyden häiriöiden poissulkeminen. Selvittelyjä voidaan tehdä laajalti jo ennen erikoissairaanhoitoon ohjaamista. Nuorisopsykiatrinen arvio voi toteutua poliklinikalla tai nuorisopsykiatrian osastolla nuoren kokonaistilanteesta riippuen.
Nuorisopsykiatrialla arviointiin osallistuu moniammatillinen työryhmä, johon hoitajan ja lääkärin lisäksi kuuluvat psykologi, toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä sekä tarvittaessa fysioterapeutti ja ravitsemusterapeutti.
Aluksi teille tehdyssä haastattelussa selvitetään keskeiset arjen haasteet ja tuen tarpeet. Haastattelun lisänä hyödynnetään erilaisia strukturoituja kyselyjä ja haastatteluja: esimerkiksi VIIVI-kyselyllä saadaan paljon tietoa nuorenne arjessa näkyvistä haasteista ja voimavaroista. Kotikäynnillä kartoitamme arjessanne käytössä olevia apuvälineitä: mm ennakointi, osittaminen, vireystilan hallinta ja mahdollisten lisäapukeinojen tarve kotona. Nuoren omilla tapaamisilla selvitämme mm. arjen rutiineja, ajankäyttöä, omatoimisuutta, mielenkiinnonkohteita sekä vahvuuksia ja vaikeuksia. Koulun kanssa tehdään yhteistyötä ja kartoitetaan koulun tukitoimia.
Neuropsykiatrisen diagnostiikan kulmakivenä nuoruusiässä on kehityshistorian tarkka kartoitus. Nuoren kohdalla on erityisen tärkeä sulkea pois sellaisia mielenterveydenhäiriöitä, jotka voivat näyttäytyä samankaltaisina oireina kuin kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt. Esimerkiksi masennukseen voi liittyä merkittäviä keskittymisen haasteita ja psykoosisairauden ensimmäisenä oireena voi olla vetäytyminen sosiaalisesta vuorovaikutuksesta.
Kaikissa neuropsykiatrisissahäiriöissä on keskeistä kartoittaa osana diagnostiikkaa arjen toimintakykyä ja tuen tarpeet. Jatkohoidon, seurannan ja kuntoutuksen järjestämiseen vaikuttavat neuropsykiatrisen häiriön luonne sekä mahdolliset liitännäishäiriöt (esimerkiksi mielialahäiriöt). Nuorenne hoito ja seuranta voi jatkua nuorisopsykiatrialla, perustason mielenterveyspalveluissa tai koulu- /opiskeluterveydenhuollossa. Nuorenne voi hyötyä yksilöllisestä tai ryhmämuotoisesta kuntoutuksesta, jota varten laadimme kuntoutussuunnitelman. Mahdollisen ADHDn seuranta ja hoito (mukaan lukien stimulanttihoito) hoidetaan perustason palveluissa, mikäli nuorellanne ei ole samanaikaista merkittävää mielenterveyden häiriötä.
TUTKIMUKSET ERITYISHUOLLON POLIKLINIKALLA
Erityishuollon poliklinikalla hoidetaan kehitysvammadiagnoosin saaneita asiakkaita, joilla voi olla myös neuropsykiatrisia oireita. Palvelut on tarkoitettu vammaispalvelun asiakkaille (Eho-päätös tarvitaan).
Poliklinikalla toteutetaan
- Nepsy-selvittelyä ja lisätutkimuksia
- Nepsy-valmennusta
- Tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta
Tämä sisältö on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.
Neuropsykiatrisia vaikeuksia tutkitaan ja diagnosoidaan psykologin, neuropsykologin ja toimintaterapeutin sekä lasten-/nuorisopsykiatrian ja lastenneurologian tutkimuksissa. Tutkimuksessa valitaan käytettävät menetelmät, eli tarkoituksenmukaiset lomakkeet, haastattelut ja testit.
Lisätutkimukset ja mahdollinen diagnosointi
Kuntoutus, seuranta ja jatkosuunnitelma
TAPAAMISET ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA
Seuraamme lapsellenne tehdyn hoito- tai kuntoutussuunnitelman toteutumista ja lapsenne vointia kunnes erikoissairaanhoidon tarve päättyy. Ennen seurantakäyntiä tai hoitosuunnitelman tarkastamista on tärkeä saada ajantasainen palaute lapsenne voinnista varhaiskasvatuksesta, koulusta, mahdollisista terapiasta tai kuntoutuksista.
Neuropsykiatrisesti oireilevilla lapsilla on usein piirteitä useampaan neuropsykiatrisen häiriön diagnoosiin sopien. Tästä syystä tarkastelemme seurantakäynneillä ja hoitosuunnitelmissa onko lapsellenne asetettu diagnoosi edelleen sopiva ja miten suunniteltu hoito/kuntoutus on auttanut. Tarvittaessa kuntoutus-/hoitosuunnitelmaa päivitetään. Muutoksista keskustelemme aina kanssanne. Seurantakäynnillä päivitämme lapsenne sosiaaliturvaan liittyvät lausunnot .
ERIKOISSAIRAANHOIDON TUKI JA TUEN SIIRTYMINEN PERUSPALVELUIHIN
Lastenneurologian osalta valtaosa neuropsykiatrisista häiriöstä kärsivistä lapsista voi siirtyä koululääkärin , kehityksellisten palveluiden tai perusterveydenhuollon lääkärin seurantaan tutkimus ja hoidon suunnitteluvaiheen jälkeen. Enemmän tukea tarvitsevat lapset / nuoret voivat jatkaa harvajaksoisessa seurannassa lastenneurologian erikoissairaanhoidossa tai nuoruusikäisenä siirtyä erityishuollon poliklinikan hoitoon. Vammaispalvelun tuki on jatkossakin tarpeen joillekin lapsille, etenkin jos lapsellanne on autismikirjon häiriöitä. Lastenneurologinen hoito päättyy lapsenne täytettyä 16 vuotta tai aikaisemmin, mikäli erikoissairaanhoidon tarvetta ei enää ole ja lapsenne voi siirtyä perusterveydenhuollon tai muun tahon seurantaan.
Lastenpsykiatrinen hoito päättyy lapsen täytettyä 13 vuotta tai aikaisemmin, jos erikoissairaanhoidon tarvetta ei enää ole ja lapsi voi siirtyä perusterveydenhuollon tai muun tahon seurantaan. Lastenpsykiatrisenhoidon päättyessä laadimme loppulausunnon, joka lähetetään teille kotiin. Loppulausuntotietojen lähettämisestä yhteistyötahoille sovitaan erikseen teidän kanssanne.
Nuorisopsykiatrialla suunnitellaan ja koordinoidaan niiden nuorten hoitoa ja kuntoutusta, joilla on neuropsykiatriseen häiriöön liittyvä samanaikainen vakava mielenterveyden häiriö (esimerkiksi masennus tai vaikea käytöshäiriö). Muiden neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivien nuorten seuranta voi toteutua kuntoutuksen suunnittelun jälkeen perustason palveluissa (koulu/opiskelijaterveydenhuolto, perusterveydenhuolto, nuorten matalan kynnyksen palvelut). Nuorisopsykiatrinen hoito on ensisijaisesti suunnattu 13-17 vuotiaille nuorille, mutta erityisestä syystä hoitokontakti voi jatkua vielä nuoren täytettyä 18v. Vaikeista neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivien nuortenne hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa sekä seurannan nivelvaiheissa on tärkeää yhteistyö aikuispsykiatrian, vammaispalvelujen ja tarvittaessa erityishuollon poliklinikan kanssa.
Seurantavastuun siirtymisen jälkeenkin olemme aina valmiita antamaan lastanne hoitaville tahoille konsultaatiotukea.
Tämä sisältö on suunnattu ammattilaisille.
Lapsen ja nuoren hoidon, kuntoutuksen ja seurannan siirtyminen erikoisalalta toiselle tai erikoissairaanhoidosta perustasolle on tärkeä nivelvaihe, jossa eri tahojen yhteistyön ja viestinnän merkitys korostuu. Siirtovaiheessa tulee koota yhteen tieto toteutuneesta hoidosta ja kuntoutuksesta. Siirtävän tahon vastuulla on varmistaa, että kaikki tarpeellinen tieto siirtyy kaikissa nivelvaiheissa. Vastaanottavan tahon vastuulla on varmistaa, että kaikki hoidon, kuntoutuksen ja seurannan järjestämisen kannalta välttämätön tieto on siirtynyt. Yhteistyöhön ja tietojen vaihtamiseen tulee olla nuoren ja huoltajan suostumus.
Tiedonsiirron käytänteinä ovat mm.
- Siirtopalaverit
- Loppuyhteenvedot