Tuen tarpeen arviointi

Tämä sisältö on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Neuropsykiatriset oireet ovat monitahoiset ja näin ollen myös tukitoimet ja tahot lapsen ja perheen ympärillä muodostuvat useasta eri toimijasta. Jokainen toimijataho vastaa osaltaan oman ammattiviitekehyksensä mukaisesta työskentelystä sisältäen mahdolliset arviot ja ohjannan lapsen arkiympäristöön. Työntekijänä sinulla on vastuu kulkea lapsen ja perheen rinnalla kulkijana sekä huolehtia yhteistyötapaaminen eri toimijoiden välillä tarvittavan tiedonkulun takaamiseksi. Yhteistyötapaamisessa on tärkeää kuulla sen hetkiset vanhempien näkemykset ja havainnot arjen sujumisesta sekä toiveet mahdollisista jatkotukitoimista.

On tärkeää pohtia mitkä keinot arjessa toimivat ja miten niitä voidaan tehdä lisää sekä mihin haasteisiin on syytä vielä etsiä toimivampia ratkaisuja.

Työntekijänä ole yhteydessä vanhempien luvalla eri toimijoihin tarvittavan tuen tarpeen arvioimiseksi ja/tai yhteistyötapaamisen sopimiseksi:

• Lastenneuvola
• Opiskeluhuollon koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut
• Opiskeluhuollon kuraattori ja psykologipalvelut
• Perheneuvola
• Lapsiperheiden sosiaalityö
  • Lapsen ja perheen tilanteen arviointi
• Kehityksellisten palveluiden vastaanotto ja lasten kuntoutus

Monialaiseen yhteistyöhön osallistuvalla ammattilaisella on mahdollisuus ja velvollisuus:

• tutustua Nepsy-polkuun ja tuntea sen vaiheet
• tietää, millaista tukea Kymsotessa sekä oman kunnan palveluissa on tarjolla neuropsykiatrisesti oireileville lapsille, nuorille ja perheille
• edesauttaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemista oman ammattitaitonsa puitteissa
• toimia sovitusti lapsen kotona, varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa
• lähtökohtainen mahdollisuus sitoutua pitkäjaksoisempaan työskentelyyn perheen tukena
• osallistua verkostotapaamiseen perheen kanssa
• kutsua koolle verkostotapaaminen perheen kanssa
• toimia sihteerinä tai puheenjohtajana yhteistyötapaamisessa
• Tehdä tarvittavat kirjaukset tapaamisesta oman palvelun ohjeiden mukaisesti

Tämä sisältö on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Neuropsykiatrisesti oireileva lapsi ja perhe neuvolan terveydenhoitajan vastaanotolla

Tulosyy: huoli, oire, tarve. Tai asia nousee esiin määräaikaistarkastuksessa

• Kuuntele vanhemman/vanhempien havainnot, huomiot, huoli tilanteesta. Ota vanhempien huoli vakavasti.
• Huomioi lasta ja toimi/keskustele lapsen kanssa hänen ikänsä huomioiden
• Milloin huoli/ongelmat esim. käyttäytymisen muutos ovat alkaneet. Suurin huoli/ongelma juuri nyt?
• Tilanne kotona, varhaiskasvatuksessa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa oman ikäisten ja muiden kanssa
• Kartoita huolen taustalla olevat asiat konkreettisesti mm. lapsen terveys, kehitys, käyttäytyminen. toimintakyky, mahdolliset oireet, vuorovaikutus, tunne-elämä, käytös, yliaktiivisuus/tarkkaavaisuus, kaverisuhteet.
• Jos terveydenhoitajalle itselle nousee huoli vastaanoton aikana, kerro omat havaintosi vanhemmille.

Lapsen kasvu, kehitys ja hyvinvointi:

• raskaus, synnytys ja lapsivuodeaika
• lapsen kasvun seuranta ja arviointi
• näkö
• kuulo
• ruokailu (imetys, ateriarytmi, allergiat, erityisruokavalio, valikoivuus ruoka-aineissa)
• suun terveys
• päivärytmi; ulkoilu, liikunta ja uni, mahdolliset harrastukset
• median käyttö
• psykososiaalinen hyvinvointi (psykososiaalinen terveys, kehitys, toimintakyky, mahdolliset oireet). Mm. vuorovaikutus, tunne-elämä, käytös, yliaktiivisuus/tarkkaavaisuus, kaverisuhteet lapsen ikä huomioiden.
• turvallisuus (mm. väkivallan ehkäisy ja tunnistaminen)
• sairaudet ja oireet
• perheen ja suvun sairaudet
• havainnoi ja arvioi lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta

Perheen hyvinvointi ja vanhemmuuden tuki:

Keskustele vanhempien kanssa lapsen

• Vahvuuksista
• Mielialasta
• Sosiaalista taidoista
• Kaverisuhteista
• Toiminnan, vihan ja kiukun tunteiden sääntelystä

Ota puheeksi vanhempien

• Voimavarat
• Mahdollinen väsymys
• Vanhempien tunteet (mm. syyllisyys, riittämättömyys, pelko, suru, suuttumus)
• Parisuhde
• Arjen sujuminen
• Perhesuhteet, sisarukset ja asumisjärjestelyt
• Mahdolliset muutokset ja menetykset
• Lähiverkostot

Ohjaus ja neuvonta yksilöllisesti:

• Kerro, että tavoite on auttaa ja tukea perhettä
• Kerro omat havaintosi tilanteesta vastaanotolla ja ajatuksesi vanhempien kanssa keskustelun pohjalta
• Tee perheen voimavarojen sekä tuen tarpeen arviointi yhdessä perheen kanssa
• Anna käytännön neuvoja perheen arkeen ja lapsen kanssa toimimiseen. Ohjaa ja neuvo perheen tarpeen ja lapsen kehitysvaiheen mukaisesti
• Suunnittele lisäkäynnit ja muu tarvittava tuki lapsen ja perheen yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan
• Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi anna esim.
• tukikäynti neuvolaan
• neuvolalääkärin vastaanotolle
• tee yhteistyötä perheohjaajan kanssa
• tee tarvittaessa kotikäynti
• tee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa (varhaiskasvatus).
• Laadi hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma yhdessä tukea tarvitsevan perheen ja neuvolalääkärin kanssa.

Menetelmät (lapsen ikä huomioiden) mm:

• Mittaukset
• Havainnointi
• Keskustelu
• LENE- leikki-ikäisen neurologisen kehityksen arviointilomake
• LAPS- psyykkisen terveyden arviointilomake
• Voimavaralomakkeet
• Monialainen arviointitiimi

Muista:

Kaikkea edellä olevaa et ehdi yhden neuvolavastaanoton aikana. Vastaanoton kulku rakentuu yksilöllisesti tilanne ja huoli huomioiden ja asioihin palataan tukikäynnillä.

Ole tarvittaessa yhteydessä erityistyöntekijän konsultaatiopuhelimeen matalalla kynnyksellä.

Linkki THL:n Neuko tietokantaan:  NEUKO-tietokanta - Duodecim (terveysportti.fi)

Sisältää mm. Alle 1,5-vuotiaan lapsen neurologisen kehityksen seuranta - Duodecim (terveysportti.fi)

Lapsen psykososiaalisen terveyden arviointimenetelmä 4–13-vuotiaille, LAPS-lomake - Duodecim (terveysportti.fi)

Tämä sisältö on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Neuropsykiatrisesti oireileva lapsi/nuori ja perhe terveydenhoitajan vastaanotolla koulussa

• Oppilaan oma huoli ja näkemys tilanteesta
• Vanhempien/huoltajien huoli ja näkemys tilanteesta
• Nykyiset oireet ja niiden alkaminen
• Oppilaan toimintakyky koulussa, harrastuksissa, kaverisuhteissa, kotona. Oireiden näkyminen koulussa ja vapaa-ajalla. Onko oppilaan toimintakyky, käyttäytyminen muuttunut aiemmasta?

Oppilaan terveys ja hyvinvointi

• vahvuudet, voimavarat
• sairaudet, allergiat, lääkitykset, muut oireet (mm. vatsakivut, päänsäryt)
• ruokavalio, ateriarytmi
• päivärytmi, uni
• ruutuaika
• ulkoilu, liikunta
• kaverisuhteet, kiusaaminen
• harrastukset, vapaa-aika
• päihteet

 Perheen tilanne ja hyvinvointi

• Perhesuhteet, perheenjäsenet, asumisjärjestelyt, vuorovaikutus, muutokset, menetykset
• Tuen tarve, sosiaalinen verkosto
• Vahvuudet, voimavarat

Koulun/opettajan arvio oppilaan tilanteesta koulussa

• vahvuudet
• oppiminen
• käyttäytyminen, vuorovaikutus, vetäytyminen
• kaverisuhteet, kiusaaminen
• keskittyminen
• poissaolot
• tukitoimet (yleinen/tehostettu/erityinen)

Mittaukset ja tutkimukset

• kasvun seuranta; pituus ja paino
• murrosiän muutokset
• lähi- ja kaukonäkö
• kuulo 20dB
• verenpaine
• LAPS-lomake
• BDI-13
• ADHD-RS-Oirekysely
• ADSUME
• Aikaisemmat kertomustiedot ja terveyskyselyt
• Aikaisemmat tutkimustulokset (mm.PSYKOLOGI, TOIM, PUHE, FYS)

Ohjaus, neuvonta, psykoedukaatio. Tarvittaessa kouluterveydenhoitajan lisäkäynti / erityisen tuen tarpeen käynti. Ohjaus koululääkärille arvioon.  Tarvittaessa erityistyöntekijän konsultaatio. Yhteistyö opiskeluhuollon kanssa.

Linkki THL:n Neuko tietokantaan:  NEUKO-tietokanta - Duodecim (terveysportti.fi)

Lapsen psykososiaalisen terveyden arviointimenetelmä 4–13-vuotiaille, LAPS-lomake - Duodecim (terveysportti.fi)

Tämä sisältö on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Lapsen tuen tarvetta kartoitetaan kokonaisvaltaisesti lääkäri tapaamisen yhteydessä. Lapsen ja perheen ympärillä olevat toimijat tuottavat oman yhteenvetonsa lääkärikäynnille mukaan.

Lääkärintarkastus

Tulosyy: huoli, oire, tarve

Esitiedot:

Tarkennus aiemmin tehtyihin kyselyihin

• mikä on ammattilaisen/vanhemman/lapsen huoli nykytilanteessa
• oireiden alkaminen ja muutokset aiemmasta, kohtaukselliset oireet
• toimintakyky kotona, koulussa, varhaiskasvatuksessa, vapaa-ajalla (mieliala, ruokailu, nukkuminen, leikit, kaverit, peliaika, liikunta, päihteet, itsetunto)
• opettajan tai varhaiskasvatuksen arvio, palaute tilanteesta
• raskausaika (altistumiset), syntymä, varhaiskehitys
• aiemmat tutkimukset, arviot, lausunnot ja suunnitelmat (puhe-, toiminta-, fysioterapia, psykologi)
• aiemmat ja nykyiset sairaudet, allergiat, lääkitykset
• suvun sairaudet (kehitys- ja oppimisvaikeudet)
• perheen tilanne ja tuet (Kela, sos. palvelut)
• tutkimustulokset (näkö, kuulo, kasvu, mieliala, LAPS, ADHD-kysely, Viivi, ym.)

Nykytila: kliininen status, neurologinen status ja arvio mielialasta ja käytöksestä

Suunnitelma

• lisätutkimukset ( lab.)
• lisäarviot (terapeutit, psykologi)
• dg/työdg
• hoito ja tavoitteet
• kuntoutus
• kodin, varhaiskasvatuksen ja koulun tuet
• reseptit, psykoedukaatio
• voimavarat
• lausunnot
• lähetteet ja seuranta

Linkki THL:n Neuko tietokantaan:  NEUKO-tietokanta - Duodecim (terveysportti.fi)

Sisältää mm. Alle 1,5-vuotiaan lapsen neurologisen kehityksen seuranta - Duodecim (terveysportti.fi)

Lapsen psykososiaalisen terveyden arviointimenetelmä 4–13-vuotiaille, LAPS-lomake - Duodecim (terveysportti.fi)